Vieraskielisen opetuksen KV-seminaari ylitti odotukset

Vamkissa 10.9 - 11.0.2007 pidetty seminaari Foreign Language Medium Studies in Tertiary Education: Opportunity for Language Learning and Gateway to European Mobility houkutteli aiheesta kiinnostuneita asiantuntijoita Vaasaan monista suomalaisista korkeakoulusta kuten myös kansainvälisiä vieraita Liettuasta, Itävallasta, Sveitsistä, Kyprokselta ja USA:sta.

Uskomme suuren kiinnostuksen johtuvan siitä, että tästä ajankohtaisesta aiheesta ei korkea-asteella ole juurikaan järjestetty vastaavanlaisia koulutustapahtumia.  Seminaari sai siten osallistujilta runsaasti positiivista palautetta, nosti ammattikorkeakoulumme kansainvälistä profiilia ja toimi samalla suomalaisen osaamisen näyttämönä kansainväliselle kuulijakunnalle.

Seminaarissa tuli useissa puheenvuoroissa selkeästi esille kielenoppimistavoitteen sisällyttämien vieraskieliseen koulutukseen ja kielenopettajan mahdollisesti muuttuva rooli vieraskielisen koulutuksen lisääntyessä. Radikaaleimmissa esityksissä kielenoppimistavoite saavutettaisiin pelkästään ammattiaineen opetuksen yhteydessä. Esimerkiksi Antroulla Papakyriakoun mukaan tällöin kielenopettajan uudeksi rooliksi tulisi kielen huoltaminen ja samalla vapautuisi resursseja uusien kielten opettamiseen 

Eurooppalaisen ulottuvuuden ja vieraskielisen opetuksen yhtymäkohdat tulivat esille monissa puheenvuoroissa. Sauli Takala valotti puheenvuorossaan viime vuosikymmenien aikana muotoutuneen eurooppalaisen koulutuspolitiikan kytkentöjä kielikoulutuspolitiikkaan. Sen ehkä näkyvimpänä saavutuksena voidaan pitää kielikoulutuksen eurooppalaista viitekehystä (CEFR), mutta kansallisten tutkintojen asteikkojen harmonisoimiseen tarvitaan vielä yhteistyötä. Vamkin projektikoordinaattorin Anna-Lena Groosin esitys valaisi konkreettisesti eurooppalaisiin kielikoulutuksen yhteistyömuotoihin liittyviä rahoitusmahdollisuuksia sovellettavaksi kielikoulutukseen. 

Vieraskielisen koulutuksen erilaisia toteuttamismalleja käsittelevässä esityksessä yliopettaja Lotta Saarikoski totesi, että on tarvetta mm. yhtenäisen käytännön ja terminologian vakiinnuttamiseksi korkeakouluasteella. Osoittautuikin, että muun muassa termi CLILL, Content and Language Integrated Learning, määriteltiin eri esittäjien puheenvuoroissa eri tavoin.

Heini-Marja Järvinen viittasi korkea-asteen opiskelijoista tehtyyn yhteispohjoismaiseen vieraskielistä koulutusta käsittelevään kartoitukseen, jossa todettiin aiheutuneen ongelmia sen vuoksi, että vieraan kielen käytön (äidin kielen sijaan) aiheuttamiin erityistarpeisiin ei oltu kiinnitetty huomiota. Lisäksi Järvinen käsitteli mm. erityistä opettajankoulutuksessa käytettyä CLIL -valmennusohjelmaa, jota voitaisiin soveltaa korkea-asteellakin.  Kielikoulutuspoliittisten päätöksenteosta käsittelevästä menettelystä kertoi Ritva Aho. Tehokkaita ohjelmia (esim. suunniteltaessa ammattiaineen ja kielen integrointia) voidaan kehittää sisällön, opetuksen ja arvioinnin linjaamisella puolustusvoimien kielikoulutuksessa käyttöön otetun formaatin pohjalta.

Yksittäisen opiskelijan kielellistä kehittymistä käsittelevässä lehtori Eeva Raudon esitelmässä todettiin tutkimustiedon perusteella vieraskielisessä oppimisympäristössä opiskelevalla korkea- asteen opiskelijalla olevan edellytykset olla tehokas vieraskielisen syötteen vastaanottaja ja omaksutun aineksen hyödyntäjä: reseptiivisten taitojen kehittyminen heijastuu myös produktiivisiin taitoihin.
 
Seminaarissa oli myös uudenlaista vuoropuhelua ammattiaineen opetuksen ja kielenopetuksen välillä. Esko Johnson ja Maija Rukajärvi-Saarela (KPAMK) sekä Lotta Saarikoski ja Eeva Rauto (VAMK) raportoivat osittain yhteistyönä tehdyistä ammattiaineen opetuksen ja kielenopetuksen integrointikokeiluista ja siihen liittyvän tutkimusprojektin tämänhetkisestä vaiheesta. Tulosten perusteella vieraskieliseen opintojaksoon osallistuminen ja ammattiaineen ja kielenopetuksen yhteistyönä toteutetut jaksot näyttäisivät olevan sekä opettajille että opiskelijoille pääosin hyödyllinen ja rohkaiseva kokemus. Kartoituksessa ilmeni mm. että opiskelijat eivät kokeneet englanninkielen käyttöä kuormittavana ja useat olivat valmiita vastaanottamaan lisää englanninkielistä koulutusta.

Vaasan ja Keski-Pohjanmaan amkien kokemuksista esillä olivat lähinnä tekniikan ja liikenteen yksiköiden kokeilut ja implementointimallit. Näiden lisäksi Vamkin liiketalous- ja matkailuyksikön englanninkielisen koulutuksen toteutusmallia sekä kaksikielistä koulutusohjelmaa esitteli osastonjohtaja Elina Martin.
 
Paneelikeskustelussa vuoropuhelu ulottui myös vieraskielistä opetusta vastaanottavaan osapuoleen, joita opiskelijat Reetta Hietaharju ja Emmanual Antwi edustivat. Opettajanäkökulmaa edustanut yliopettaja Seppo Mäkinen toi esille mahdollisuuden aloittaa kaksikielinen koulutus (englanti-suomi) IT-alan vieraskielisessä koulutusohjelmassa. Lehtori Helena Alamäki toi esiin myös kulttuurierojen osuuden varsinkin silloin, kun koulutettavat tulevat Euroopan ulkopuolelta.

Rinnakkaisistunnoissa esiteltiin tutkimusprojekteja ja kokemuksia erilaisista pilotoinneista. Kiinnostava malli oli mm. Katherine Horwinski-Healyn esittelemä mm. USA:ssa tuloksia tuottanut usean kielen samanaikainen opettaminen.

Verkostoitumisen lisäksi seminaarissa syntyi selkeitä konkreettisia tuloksia: 

1.Viidestä Euroopan maasta muodostuva yhteistyörinki, jonka tarkoituksena on järjestää:
- Tutkimusyhteistyötä seminaarissa esitellyn toimintatavan pohjalta
- Maasta toiseen kiertäviä konferensseja.  Sveitsistä on jo ilmaistu kiinnostus järjestää seuraava konferenssi.

2.Julkaisusarja, joka koostuu seminaarin asiantuntija-artikkeleista. Sarja käynnistäisi samalla Vamkin julkaisutoiminnan.

3.Suuntaviivoja Vamkin kielistrategiaan:
- Englanninkielistä koulutusta kehitettäessä seminaarissa esitetyt puheenvuorot ja tulokset tukevat linjaa, että koulutukseen sisällytettäisiin myös kielenoppimistavoite, toisen asteen koulutuksessa jossain määrin vakiintuneen CLIL-formaatin suuntaan.
- Suomenkielisiä kursseja ainakin osalle kansainvälisiä opiskelijoita, sekä  kurssien tarjoamista “ristiin" (englanninkielisiä kursseja suomalaisille opiskelijoille ja päinvastoin).

Esityksiin liittyvät Powerpoint-kalvot ja kooste paneelikeskustelusta ovat saatavissa seminaarin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.puv.fi/en/events/flmseminar/