VAMKin sosiaalialan opiskelija Satu Koivuniemi selvitti opinnäytetyössään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä lastensuojelulaitoksessa. Tarkoituksena oli erityisesti selvittää, millaiset asiat auttavat työntekijää jaksamaan työssään ja mitkä asiat puolestaan kuormittavat. Koivuniemen tutkimukseen osallistui 19 pohjanmaalaisessa lastensuojelulaitoksessa työskentelevää henkilöä.
– Tutkimuksessani nousi esille, että merkityksellisimpiä asioita työhyvinvoinnille lastensuojelulaitoksessa ovat työyhteisö ja organisaatio sekä esimiestyö ja johtaminen, kertoo Satu Koivuniemi.
Työhyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä asioita ovat erityisesti työntekijän sopeutuminen työyhteisöön, työyhteisöltä saatu tuki, hyvä tiimi sekä mahdollisuus käydä päivittäin läpi haastavat ja mietityttävät asiat. Työntekijän näkökulmasta myös asioiden esille nostaminen, rakentavan palautteen saaminen, toimivan työnohjauksen, TYKY-toiminnan sekä hyvän ja avoimen työilmapiirin katsottiin vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin.
Työhyvinvointia kuormittavia tekijöitä olivat vastaajien mukaan työyhteisön ristiriidat ja erimielisyydet sekä se, ettei saa tukea työkavereiltaan. Työntekijän näkökulmasta se, ettei asioista puhuta tai ei saa lainkaan palautetta, kuormittaa. Kuormitusta voi aiheuttaa myös, jos työnohjausta ja TYKY-toimintaa ei ole järjestetty. Muita työhyvinvointiin vaikuttavia huonoja asioita olivat huono ja vähäinen perehdytys, työskentely väärällä alalla tai työntekijän viihtymättömyys työssään tai jos työ ei vastaa odotuksia.
Aineiston keräämiseen käytettiin eläytymismenetelmää. Eläytymismenetelmän käytössä keskeisintä on erilaisten kehyskertomusversioiden tuottamien, kertomusten tarkasteleminen ja sen selvittäminen, mikä vastauksissa muuttuu ja mitä yhteisiä tai erottavia tekijöitä niistä löytyy, kun yhtä seikkaa kehyskertomuksessa muutetaan. Eläytymismenetelmä on nopea ja nykyisellään tutkimuksen eettisiä kysymyksiä huomioiva aineistonkeruumenetelmä. Tekstin kirjoittamiseen annetaan vapaat kädet, ja vastaaja voi kirjoittaa kehyskertomuksesta virinneet ajatukset omin sanoin paperille niin kuin parhaaksi kokee.
– Hyvästä opinnäytetyöstä kertoo se, että Koivuniemen tutkimus olisi sovellettavissa ihan toisentyyppisiin organisaatioihin täysin erilaisilla aloilla, sanoo lehtori Ahti Nyman.
Satu Koivuniemi valmistuu sosionomiksi joulukuussa 2012. Ahti Nyman toimi opinnäytteen ohjaajana.
Kuva: Eliina Salmela