VAMK ja Hochschule Ulm järjestivät yhteistyössä PLM- / PDM -työpajan opetuslaboratorio Technobothniassa 7.-11.5.2018. Tavoitteena oli tasata tietoa PLM-järjestelmien (Product Lifecycle Management) käytöstä opetuksen tukena ja kehittää edelleen yhteistyötä korkeakoulujen välillä.
Tiivistä yhteistyötä
VAMK ja HSU ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä konetekniikan koulutuksessa. Opiskelijat ovat muun muassa suunnitelleet ja valmistaneet vaihdelaatikoita siten, että ryhmät vaihtavat piirustuksia keskenään ja valmistavat komponentit toistensa piirustuksilla. VAMKissa suunnittelun apuna on PLM-järjestelmä, josta on saatu jo hyviä kokemuksia.
Näitä kokemuksia jaettiin viikon mittaisessa työpajassa, jossa HSU:n konetekniikan opettajat yhdessä vaasalaisten kanssa opiskelivat järjestelmän käyttöä käytännön suunnitteluprojektin avulla. Tavoitteena oli, paitsi oppia toisilta, myös löytää uusia yhteistyökuvioita.
Seuraava laajennus on yhteisten koneensuunnitteluprojektien käynnistäminen niin, että osa opiskelijatiimistä työskentelee Vaasassa ja osa Ulmissa. Tavoitteena on, että ainakin muutamat yritysten tilaamista robottiautomaation kehitysprojekteista voidaan tehdä suomalais-saksalaisella ryhmällä. Tämä opettaa tulevia insinöörejä toimimaan kansainvälisessä tiimissä, mikä on aika monella myös se todennäköinen tulevaisuuden tilanne työelämässä.
VAMKin konetekniikan opetuksessa on jo useita vuosia käytetty Teamcenter-järjestelmää opiskelijaprojektien tiedostojen hallintaan – Ulmissa asiaa vasta harkitaan. Takarivissä vasemmalta Franz Böhm ja Pertti Lindberg, keskellä Timo Kankaanpää, Susanne Hummel ja Gottfried Goebel, eturivissä Denis Werner ja Ralf Voß.
Oppia asiantuntijoilta
Viikon pääteema oli oppia käyttämään tuotetiedon hallintajärjestelmää opetuksen apuna kansainvälisessä ympäristössä. Sitä harjoiteltiin tekemällä yksinkertaisia suunnittelutehtäviä HSU/VAMK- tiimeissä. Sen lisäksi tiimit saivat tietoa PLM-järjestelmien muistakin sovelluksista.
Tiistai-iltapäivänä Mikko Luoma kertoi Teamcenter-järjestelmän ominaisuuksista laajemmin otsikolla ”Advanced Topics in PLM”. Esityksessä perehdyttiin mm. vaatimustenhallintaan, työkulkuihin ja muutosten hallintaan sekä uuteen Active Workspace -käyttöliittymään. Luoma on valmistunut VAMKin konetekniikan koulutuksesta 7 vuotta sitten ja työskennellyt sen jälkeen PLM-järjestelmien parissa.
Keskiviikkoaamuna vieraaksi saatiin IDEAL PLM Oy:n CEO Juha Takkunen. Hän kertoi, kuinka kaikilla tiedon tuottamisen ja hallinnan alueilla on siirrytty aika nopeasti analogisista järjestelmistä digitaalisiin ja pikkuhiljaa ollaan digitalisoimassa koko tuotantoprosessi. Siinä tuotteista ja tuotantojärjestelmistä rakennetaan ns. digitaalinen kaksonen, jonka avulla tuotetta ja tuotantoa voidaan simuloida ja optimoida koko ajan. Tämän ”ison kuvan” esittely sai aikaan vilkasta keskustelua aiheesta. Todettiin, että se pitäisi saada myös opetukseen mukaan aika pian.
Perjantaina viimeistelimme työryhmien suunnitteluprojektit, joita oli tehty koko viikon ajan. Ne myös palautettiin asianmukaisesti ja ajallaan Portaliin. Iltapäivä kului Wärtsilän tehtaalla, jossa Markus Välimäki esitteli meille ensin Wärtsilää yleisesti ja kertoi, kuinka PLM-järjestelmää käytetään valmistuksen ja kokoonpanon apuna. Vieraat pääsivät myös opastetulle kierrokselle tehtaalla, mikä teki melkoisen vaikutuksen.
Keskiviikkoiltapäivä oli varattu luontoretkeilyyn. Vieraat nauttivat maisemista ja lintujen konsertista tuulisessa Svedjehamnin näkötornissa.
Svedjehamnissa vieraat pääsivät myös todistamaan ahventen ja särkien kuturyntäystä pienessä purossa näköalatornin lähellä.
Retken kruunasi Timo Kankaanpään loihtimat nuotiomakkarat, nokipannukahvit ja leipäjuusto lakkahillolla. Seurana Franz Böhm.
Jatkoa seuraa
Viikon työn tuloksena voidaan pitää yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka PLM-järjestelmä voi tukea oppimista opiskelijaprojekteissa. Workshopin aikana tehtiin harjoituksia, jotka simuloivat opiskelijan työtä: osallistujat kertoivatkin, että se oli hyvin terveellinen kokemus. Oli myös hyvä saada työelämän näkökulmaa siihen, mihin tulevaisuus tällä alueella vie. Se auttaa käytännön tasolla opetusohjelmien ja kurssien suunnittelussa.
Tämä oli ensimmäinen ”perinteinen” workshop ulmilaisten kanssa, mutta se ei jää viimeiseksi – siitä tuo perinteinen. Ensi vuonna kokoonnumme Ulmiin ja alustavasti jo sovimme aiheeksi lisäävän valmistuksen soveltamisen opetukseen. Tämä TTT eli ”Teachers Teaching Teachers” koettiin hyväksi menetelmäksi, jossa voidaan koeajaa uusia menetelmiä ennen kuin ne otetaan käyttöön opetuksessa.
Teksti ja kuvat:
Lehtori Juha Hantula, konetekniikka