Oppimateriaaleissa on eroja. Osa on selkeitä, ja tiedon omaksuminen niiden avulla on helppoa. Toisinaan digiopetuksessa kuitenkin käytetään materiaalia, joka vaikuttaa hätäisesti kyhätyltä koosteelta kaikesta, mitä kurssilla käsitellään.
Saman huomasivat myös Sofia Loukunen, Viivi Määttänen ja Jenni Rantasalo, jotka perehtyivät VAMKin oikeushallinnon hankeharjoituksen kurssityössään digitaalisen oppimismateriaalin saavutettavuuteen.
– Välillä olen etsinyt tenttiin lukiessa jotain tietoa todella kauan. Saavutettavuus ei koske vain niitä, joilla on jokin rajoite kuten näkövamma. Etenkin etäopetuksessa ja itsenäisessä opiskelussa selkeän ja saavutettavan materiaalin merkitys korostuu, Viivi Määttänen sanoo.
Tentteihin lukiessa opiskelijat ovat myös huomanneet, miten erilaista on lukea sähköistä kirjaa kuin perinteistä painettua opusta. Siinä huomaa nopeasti kaipaavansa lukemista helpottavia esitystapoja ja rakennetta pelkän tekstimassan sijaan.
– Esimerkiksi hyvä infografiikka jää mieleen, Jenni Rantasalo toteaa.
Kolmannen vuosikurssin opiskelijoina Loukunen, Määttänen ja Rantasalo saivat hankeharjoituksen kurssilla tehtäväkseen tarkastella Vaasan ammattikorkeakoulun digitaalisten oppimateriaalien saavutettavuutta. EU:n saavutettavuusdirektiivi vuodelta 2016 edellyttää, että julkisen hallinnon verkkopalvelut ovat kaikkien saatavilla. Direktiivillä pyritään paitsi edistämään yhdenvertaisuutta, myös parantamaan digipalveluiden laatua.
Työryhmä laati VAMKille kehittämisohjeet, joiden avulla oppimismateriaaleista voi tehdä entistä selkeämpiä ja saavutettavampia.
Seitsemän vinkkiä saavutettavuuteen
1. Mieti ennen kuin teet. Moodle on kelpo alusta materiaalin jakamiselle. Jos kuitenkin alat suoltaa sinne tavaraa ilman sen kummempaa suunnittelua, ainakin osa tiedosta menee vastaanottajalta ohi.
2. Otsikoi selkeästi. Jokaisen kokonaisuuden ja kappaleen pitäisi olla tarkasti otsikoitu. Näin vältytään turhalta selailulta tietoa etsiessä tai siihen palatessa.
3. Karsi ja tiivistä. Enemmän ei aina ole parempi. Hyvin suunniteltu sisältö kertoo aiheesta olennaisen ja tarjoaa väylän etsiä tai kysyä lisätietoa, muttei yritä kertoa kaikesta kaikkea.
4. Kohdenna. Kenelle digitaalinen materiaali on tarkoitettu? Sanomasi menee varmemmin perille, kun otat huomioon lukijan taustan ja perehtyneisyyden.
5. Käytä yhteistä PowerPoint-pohjaa. Opiskelijoilla on opinnäytepohja, jolle on helppo laatia selkeä esitys. Opettajien kannattaisi jakaa samanlainen. Hyvä pohja on helppo käyttää ja siinä on riittävän suuri fonttikoko (32 on World Blind Unionin suositus). Ota huomioon myös värisokeus sekä riittävän suuri kontrasti. Älä tunge liikaa yhteen diaan, jottei silmäiltävyys kärsi.
6. Samat sanat Wordissa. Myös tekstitiedostoissa yhtenäinen pohja selkeyttää käytäntöjä, eikä aikaa kulu joka asiakirjan saavutettavuuden tarkisteluun. Yhtenäinen ja selkeä kirjasinlaji, jonka fonttikoko on vähintään 12. Huolehdi myös, että asiakirja toimii ruudunlukuohjelmia käyttävillä.
7. Video, jota ei tarvitse kuulla. Tekstityksen tulisi kattaa kaikki olennaiset äänet, ei vain puhetta. Kokeile katsoa video ilman ääntä: jos informaatio välittyy kuvan ja tekstityksen avulla, video toimii myös kuuroille. Vastaavasti kuvissa ja videoissa tulisi olla kuvailu näkörajoitteisia varten. Ruudun alalaita on hyväksi havaittu paikka tekstille, joten katso, ettei tärkeää tietoa jää tekstityksen alle. Ota huomioon myös tekstityksen pysyvyys: haluatko, että sen saa tarvittaessa pois?
Bonus: Kuvassa saavutettavuusasiantuntijan Celian lisävinkit selkeään verkkosisältöön. (klikkaa suuremmaksi)
