Opiskelija Noora Manninen selvitti senioreiden ravintolatottumuksia

- Suurin syy siihen, miksi ikäihmiset eivät käy ravintolassa on, että se on heidän mielestään liian kallista, sanoo Noora Manninen, joka tutki AMK-opinnäytetyössään iäkkäiden ihmisten ravintolakäyttäytymistä.

Manninen keräsi 94 ikäihmiseltä tietoa ja mielipiteitä ravintoloista. Enemmistö vastanneista ilmoitti käyvänsä ravintolassa harvemmin kuin kerran kuussa. Ravintolassa käydään perheen kanssa, mutta etenkin naiset syövät mielellään ystäviensä kanssa.

Eläkeläiset tuntuivat pitävän sellaisesta ruokaravintolasta, jossa on edullinen hintataso. Ravintolakäynnistä he olisivat valmiita maksamaan 10-15 euroa ja kävisivät mieluiten syömässä iltapäivällä.

Ikäihmiset toivoivat ravintolalta elävää musiikkia, tunnelmallista valaistusta ja vaatteidensäilytystiloja. Ruoka tarjoiltaisiin pöytiin ja tunnelma olisi kodikas ja kiireetön. Ravintolan tulee olla täysin savuton ja musiikin taso tulee pysyä kohtalaisen alhaisena.

Joitain ruokia voitaisiin myös tarjota seisovasta pöydästä, kuten alkuruokia. Ruokalistalla tulisi olla ainakin kokolihapihviä, leikettä tai muuta kokoliharuokaa. Salaatti, kasvisruoka, kala tai äyriäiset saivat hieman vähemmän kannatusta. Tarjolla tulisi pääruoan lisäksi olla myös alku- ja jälkiruokia. Ruokajuomiksi toivottiin ainakin viiniä, vettä, kotikaljaa, olutta ja maitoa.

Ravintolat voisivat hyödyntää Noora Mannisen mukaan etenkin sitä, että eläkeläiset ovat kiinnostuneita käyttämään ravintolapalveluita iltapäivisin, jolloin ravintoloissa käy muita aikoja vähemmän asiakkaita.

-Esimerkiksi eläkeläisryhmät voisivat innostua paketista, joka sisältää edullisen ruokailun tanssiravintolassa, Manninen vinkkaa.

Matkailu- ja ravitsemispalveluiden lehtori Kirsi Salomaa ohjasi restonomiksi valmistuvan Noora Mannisen (edessä) opinnäytetyön, jossa selvitettiin mikä saisi ikäihmiset aktiivisemmiksi ravintoloiden asiakkaiksi.