Nyt jos koskaan tarvitaan opetuksen kehittämistä. Pandemia-aika aiheutti paineen siirtää opetusta nopeasti verkkoon, ja digipedagogiikkaa kehitetään korkeakouluissa ennennäkemättömällä voimalla.
Vaasan ammattikorkeakoulun uusi koulutusjohtaja Sanna Eronen näkee tilanteessa haasteiden lisäksi paljon mahdollisuuksia.
– Opettajien hyvinvointi on iso kysymys, väsynyt opettaja ei jaksa uudistua. On nostettava rohkeasti keskusteluun, mitkä ovat työyhteisön vahvuuksia, ja missä tarvitaan uutta osaamista ja tukea.
Vuosi 2022 on VAMKissa pedagogisen kehittämisen vuosi. Siitä yhtenä merkkinä on uusi koulutusjohtajan tehtävä, jossa Eronen on juuri aloittanut.
Koulutusjohtaja vastaa VAMKin koulutuksen kehittämisestä, opiskelija- ja hakijapalveluista, kansainvälisyyspalveluista sekä jatkuvan oppimisen kokonaisuudesta. Jatkuvan oppimisen palveluita ovat muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuudet sekä erikoistumiskoulutukset.
– Olen itsekin opettanut eri asteilla, eli opetustyö on tuttua alakoululaisista korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen, Eronen kertoo.
Hän siirtyy VAMKin palvelukseen Vaasan yliopistosta digitaalisen opetuksen valmentajan paikalta. Valmentajan työssä ja pedagogisessa johtamisessa on hänen mukaansa paljon samaa.
– On hienoa, että VAMKissa on nostettu pedagogiikka keskiöön. Olen toiminut 15 vuotta erilaisissa opetuksen kehittämisen tehtävissä vaasalaisten korkeakouluopettajien parissa, ja pedagogiikan teemavuosi innosti hakemaan uutta tehtävää.
Ei vain opetuksen siirtämistä verkkoon
Kehittämistyössä Eronen korostaa yhteisöllisyyttä ja keskustelevaa otetta sekä opettajien että opiskelijoiden ja sidosryhmien kesken.
– Hyvä työyhteisö kannustaa kokeilemaan rohkeastikin uusia tekemisen tapoja. Kollegiaalisuus auttaa myös jaksamaan arjessa.
Digipedagogiikka typistyy arkipuheessa herkästi verkkokursseiksi tai Zoom-opetukseksi. Parhaimmillaan digitaalisuus on luonteva osa jokaisen opettajan työtä.
– Puhutaan sitten digirikastetusta lähiopetuksesta, hybridistä tai etäopetuksesta, opettajalla on oltava siihen tarvittava osaaminen. Opetusta ei voi siirtää verkkoon sellaisenaan, vuorovaikutukselle, kohtaamisille ja yhdessä oppimiselle pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia.
Ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen opetustapa ja vahva työelämäyhteistyö asettavat opetuksen kehittämiselle omat vaatimuksensa. Useilla aloilla kampusopetus ja kentällä tehty harjoittelu ovat välttämättömiä, jotta tarvittavat työelämätaidot karttuvat.
– Ei ole yhtä oikeaa opetuksen mallia. Erilaiset oppijat kulkevat yksilöllisesti omia polkujaan.