Korkeakoulutus eurooppalaistuu: Oppikursseista osaamisperustaiseen opetukseen

Suurin osa Euroopan maista on sitoutunut yhtenäisen korkeakoulutusalueen luomiseen tavoitteenaan edistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja talouden kilpailukykyä sekä lisätä opiskelijoiden ja opettajien mutta myös työvoiman liikkuvuutta. Tätä yhteistä korkeakoulutusaluetta vuoteen 2010 mennessä tavoitteleva Bolognan prosessi käynnistyi vuonna 1998 Saksan, Ranskan, Italian ja Iso-Britannian opetusministerit allekirjoittaessa Sorbonnessa julistuksen korkeakoulututkintojen järjestelmien harmonisoinnista. Seuraavana vuonna 29 Euroopan maan opetusministerit kokoontuivat Bolognassa ja allekirjoittivat samansisältöisen ns. Bolognan julistuksen.

Bolognan tavoitteeseen pyritään kuudella keinolla:

1) Ymmärrettävät tutkintorakenteet; jokainen korkeakoulusta valmistuva opiskelija saa yhdenmukaisen englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen, ns. Diploma Supplementin, josta käy ilmi mm. opintojen sisältö ja laajuus. Liite helpottaa valmistuneiden liikkuvuutta ja tutkintojen ammatillista ja akateemista tunnustamista.
2) Yhdenmukaiset tutkintorakenteet; on sovittu kahteen sykliin pohjautuvasta tutkintorakenteesta, alempi korkeakoulututkinto (Bachelor) ja ylempi korkeakoulututkinto (Master).
3) Yhtenäisen opintojen mitoitusjärjestelmän ECTS:n (European Credit Transfer System) käyttöönotto; siirrytään käyttämään yhteismitallisia opintopisteitä opintoviikkojen, tuntien tms. sijasta.
4) Liikkuvuuden lisääminen Euroopassa; pyritään esimerkiksi opiskelijoiden, opettajien ja työntekijöiden liikkuvuuden esteiden poistamiseen.
5) Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus ENQA (European Network of Quality Assurance in Higher Education); koulutuksen laadun arviointi ja laadun varmistus ovat olennainen osa Bolognan prosessia, kuten erilaiset korkeakoulujen arvioinnit eli auditoinnit ja akkreditoinnit. Tulossa on myös koulutuksen tuottaman osaamisen arviointi.
6) Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus; yhteistyötä ja verkostoitumista, esimerkiksi Yhdysvalloissa on vastaava toimintatapa osavaltioiden kesken.

Tuning-hankkeella osaamiskokonaisuuksiin

Tuning Educational Structures in Europe, Tuning-hanke on konkreettinen toimintaohjelma Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän liittyy Euroopan alueella yhteisesti sovitut korkeakoulutuksen tuottamat yleiset ja ammatilliset kompetenssit sekä yhteisen opintojen mitoitusjärjestelmän eli opintopisteen käyttöönotto. Kompetensseilla tarkoitetaan laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka muodostuvat yksilön tiedoista, taidoista ja asenteista. Kaikissa korkeakoulututkinnoissa saavutettaviksi edellytettävät yleiset kompetenssit ovat itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen.

Yhtenäistä opintojen ECTS-mitoitusjärjestelmää tarvitaan opiskelijoiden ja työntekijöiden eurooppalaisen liikkuvuuden kasvaessa opintojen ja tutkintojen yhteismitallisuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Mitoituksen perusteena on opiskelijan työmäärä, jolloin 1 opintopiste vasstaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelija voi työskennellä eri tavoin osaamisensa saavuttamiseksi, esimerkiksi luennot, seminaarit, harjoittelu, itsenäinen opiskelu, tentit, tehtävät ja esseet. Opetussuunnitelmat sekä oppimis- ja arviointimenetelmät tulee rakentaa opiskelijakeskeisesti opettajakeskeisyyden sijasta, jolloin opetuksen suunnittelusta siirrytään oppimisprosessin suunnitteluun.

Tuning-hanke tavoittelee opetussuunnitelmia, jotka rakentuvat oppimistuloksista ja osaamisesta eikä enää yksittäisten irrallisten oppikurssien suorittamisesta. Oppimistuloksilla ja osaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja ja osaamista, jotka opiskelijan tulee hallita koulutuksen jälkeen. Tähän päästään analysoimalla ammatin nykyisiä vaatimuksia ja työtehtäviä sekä tarkastelemalla, mikä on ammatillisen osaamisen kannalta todella tärkeää osata (must know), mikä vähemmän tärkeää (should know) ja mikä on vain hyvä osata (nice to know). Työelämälähtöinen osaaminen koostuu dynaamisesta yhdistelmästä tietoja, ymmärtämistä, taitoja ja kykyjä. Tavoitteena on jo koulutuksen aikana integroida teoria ja harjoittelu sekä yleissivistävät ja ammatilliset aineet työelämän osaamiskokonaisuuksiksi. Hyvä opetussuunnitelma on sellainen, joka puhuu samaa kieltä työelämän, opiskelijan ja korkeakoulun henkilökunnan kanssa.

Opiskelijan osaaminen keskiöön

Uusi opiskelijakeskeinen osaamislähtöinen opetussuunnitelma muuttaa myös opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Ammattikorkeakoulussa voidaan opiskella mm. luennoilla, seminaareissa, pienryhmäluennoilla, tutkimusseminaareissa, harjoituksissa, työpajoissa, ongelma-lähtöisillä oppimismenetelmillä, tutkimus- ja kehittämishankkeissa, laboratoriossa, demonstraatioissa, työharjoittelussa, opintokäynneillä, virtuaaliopinnoissa ja itsenäisessä opiskelussa. Opiskelun monimuotoisuus motivoi opiskelijaa. Osaamislähtöinen opetussuunnitelma mahdollistaa myös erilaisten arviointimenetelmien käytön, joita voivat olla mm. tiedon ja taidon mittaaminen, suullinen esitys, laboratorioraportti, tekstin tai datan analysointi, näyttökoe, työharjoittelu raportti tai päiväkirja, ammatillisen kasvun portfolio, kirjoitetut esseet tai raportit, kirjallisuuskatsaukset, tutkimusartikkeleiden analyysi yms. Opiskelijan oma asioiden tarkastelu ja peilaaminen, reflektointi on tärkeä osa oppimista.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa huomioidaan aiempi koulutus ja aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen esimerkiksi näyttökokeella. Opiskelijakeskeisyys lisää avointen oppimisympäristöjen käyttöä. Mobiilien oppimisympäristöjen merkitys kasvaa ja tulevaisuuden oppimisympäristöt ovatkin enenevässä määrin virtuaalisia ja kolmiulotteisia toimintaympäristöjä. Henkilökohtaisessa oppimisympäristössä opiskelijan oppimistyökaluja voivat olla virtuaaliset oppimisympäristöt, e-opintosuunnitelma, e-portfoliot opiskelun dokumentoinnin sekä oppimisen arvioinnin ja kehittämisen tueksi, blogit, wikit ja monenlaiset verkkoyhteisöt.

Juonteilla asiakokonaisuuksien hallintaa

Vaasan ammattikorkeakoulussa on syksyllä 2007 aloitettu perusteellinen opetussuunnitelmien ajantasaistamis- ja uudistamisprosessi ns. juonneopetussuunnitelmamallin mukaiseksi. Opinnot rakentuvat laajemmista työelämälähtöisistä osaamisperustaisista juonteista, missä yleiset ja ammatilliset kompetenssit integroituvat tuottaen oppimistuloksia eli ammatissa tarvittavaa tietoa, taitoa ja osaamista.  Opetussuunnitelmassa määritellään koulutusohjelman tuottama osaaminen ja sen kehittyminen eli ammatillinen kasvu eri lukuvuosien aikana. Juonneopetussuunnitelman malli mahdollistaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisen yhtenä oppimis- ja opetusmenetelmänä.

Juonteiden suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja palautteista vastaavat opettajatiimit. Toteutuksessa käytetään monipuolisia oppimis- ja arviointimenetelmiä, kuten tutkimus- ja kehittämisprojekteja ja ICT- eli tietoteknisesti tuettua opetusta. Opetusta pyritään toteuttamaan myös kielikylpy-periaatteella. Opetuksen suunnittelu ja toteutus edellyttää erityistä tietojärjestelmää Bolognan prosessin ja Tuning-hankkeen mukaisten tietojen tallentumiseksi avoimeen verkkoon. Avoimuus edistää ajantasaisen tiedon saantia, läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.

Aikuiskoulutusta työelämän kehittyviin tarpeisiin

Nuorten ikäluokkien pienentyessä ja työelämään nopeasti muuttuessa tarvitaan enenevässä määrin aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta, erikoistumisopintoja, ylempiä amk-tutkintoja, avointa amk-opetusta ja täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutuksella pyritään vastaamaan alueen työelämän ja yritysten sekä niiden työntekijöiden tarpeisiin. Jokaiselle aikuisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, missä on huomioitu aikaisemmat korkeakouluopinnot ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Monimuotoisella aikuiskoulutuspedagogiikalla mahdollistetaan opintojen suorittaminen työn ohessa erilaisilla opiskelumenetelmillä.

Uusi opiskelija- ja osaamislähtöinen opetussuunnitelma muuttaa myös opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Vaasan ammattikorkeakoulussa painopistettä kehitetään ns. juonneopetukseen. Tällöin opinnot rakentuvat laajemmista työelämälähtöisistä osaamisperustaisista kokonaisuuksista ja opiskelijaa motivoivien monipuolisten oppimismenetelmien- ja arviointien käytöstä.