Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 on julkaistu

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 6.2.2009

Opiskelijat toivovat saavansa apua ja tukea terveyteen, opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Toiveissa korostuvat avun tarve opiskeluongelmissa, stressinhallinnassa, jännittämisessä, itsetunto- ja ihmissuhdeongelmissa, mutta myös ravitsemuksessa, liikunnassa, painonhallinnassa ja ergonomiassa.
 
Toiveet vastaavat hyvin valtakunnallisessa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa esiin tulleita ongelmia. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) vuonna 2008 toteutetussa tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäisen kerran samanaikaisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimusotos käsitti kummaltakin koulutusasteelta 5000 alle 35-vuotiasta suomalaista opiskelijaa. Vastaava tutkimus on tehty yliopisto-opiskelijoilla kahdesti aiemmin, vuosina 2000 ja 2004.
 
Yliopisto-opiskelijoiden terveystilanteessa ei ole tapahtunut isoja muutoksia neljän vuoden takaiseen verrattuna. Fyysinen ja psyykkinen oireilu ei ole enää lisääntynyt. Terveysriskeistä ylipaino on selvästi yleistynyt, myös nuuskan ja alkoholin käytössä on vähäistä lisääntymistä. Positiivista kehitystä on ruokailutottumuksissa. Tupakointi on pysynyt vähäisenä (6 %) ja liikuntaharrastus entisellään, miesten hyötyliikunta on jopa yleistynyt.
 
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveys ja oireilu on samankaltaista kuin yliopisto-opiskelijoilla. Monet terveysriskit ovat heillä jonkin verran yleisempiä, esimerkiksi tupakointi (16 %), humalajuominen, vähäinen kasvisten syöminen, liikunnallinen passiivisuus ja puutteellinen hampaiden hoito. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen puute korvautui terveyskeskuksen palvelujen käytöllä.

Yhteenvetoa tuloksista
 
Vastaajista 77 % määritteli itsensä päätoimiseksi opiskelijaksi, mutta työssäkäynti oli tavallista ja valtaosa katsoi sen välttämättömäksi toimeentulonsa kannalta. Kaksi kolmesta opiskelijasta oli tehnyt kokopäivätöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana, lähes viidennes yli puoli vuotta. Osapäivätyöt olivat myös yleisiä. 14 % opiskelijoista koki toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi ja noin 40 % vastasi tulevansa toimeen, kun eli säästäväisesti. Valtaosalla opiskelijoista olivat sosiaaliset tukiverkostot kunnossa, mutta yksinäisiä oli 5-6 % opiskelijoista. Miehistä lähes kolmanneksella keskustelutuki oli puutteellista. 
 
Opiskelijat kokivat terveytensä yleisesti hyväksi, mutta silti oireilu oli yleistä. Miehistä vajaa kolmannes ja naisista lähes puolet koki jotakin päivittäisoiretta. Tavallisia oireita olivat niska-hartiaseudun oireet, vatsavaivat, iho-ongelmat, nuhaoireet, uniongelmat ja väsymys. Viidennes arvioi nukkuvansa harvoin tai tuskin koskaan riittävästi. Päivittäistä väsymystä koki joka kymmenes opiskelija.
 
Opiskelijoiden oireilu ja väsymyksen kokemus kielivät psyykkisestä rasituksesta ja kuormittuneisuudesta. Psyykkisiä vaikeuksia koki 27 % opiskelijoista. Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin sekä valvominen huolien takia. Elämänvaiheen stressiä mittaavassa kysymyksessä ilmeni, että viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen sekä omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Kolmasosa koki esitelmätilanteissa haitallista esiintymisjännitystä. Otteen saaminen opiskelusta oli vaikeaa kolmasosalle. Tuki opiskelussa olisi tällöin erityisen tärkeää, mutta kolmannes ei katsonut kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Joka kymmenes opiskelija koki opiskelualansa vääräksi ja 12 % piti opintoihin saamaansa ohjausta täysin riittämättömänä. Opiskelijoista neljännes piti ohjausta hyvänä.
 
Opiskelijamiehistä reilu neljännes joi joka viikko humalahakuisesti. Ammattikorkeakouluissa opiskelevilla kulutus oli runsaampaa ja humalajuominen yleisempää kuin yliopisto-opiskelijoilla. Yliopisto-opiskelijoilla vähän alkoholia käyttävien osuus on pysynyt samansuuruisena, mutta runsaasti kuluttavien osuus on hieman kasvanut. Sosiaaliset paineet alkoholinkäyttöön ovat varsin yleisiä, alkoholittomia juomia ei ole yleisesti tarjolla ja niiden valinta herättää huomiota.
 
Joka kymmenes opiskelija oli liikunnallisesti passiivinen, mutta 60 % opiskelijoista harrasti kuntoliikuntaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Molempien koulutusasteiden opiskelijat käyttivät yhtä yleisesti kaupallisia, kunnallisia ja seurojen liikuntapalveluja. Yliopistoissa opiskelevista naisista 29 % käytti yliopistojen liikuntatarjontaa, mutta ammattikorkeakoulujen naisopiskelijoista vain 5 %. Ero heijastaa ammattikorkeakoulujen puutteellisempia liikuntamahdollisuuksia.
 
Ravintoasioissa terveystietoisimpia olivat naiset, erityisesti yliopistojen naisopiskelijat, joista 75 % ajatteli ruokaa hankkiessaan usein sen terveellisyyttä vastakohtanaan ammattikorkeakoulujen miesopiskelijat, joista vain 38 % vastasi näin. Naiset söivät miehiä yleisemmin hedelmiä, marjoja, tuoreita kasviksia ja puuroja, mutta saivat vähemmän kalsiumia niukasta maidonjuonnista johtuen. Naiset käyttivät miehiä yleisemmin makeisia ja makeita leivonnaisia, mutta miehet yleisemmin sokeroituja juomia ja rasvaisia ruokia. Leipälevitteenä oli yleisimmin kevytlevite, jonka käyttö on huomattavasti yleistynyt vuodesta 2000 (32 %  60 %).
 
Epäterveelliset tottumukset ruokailussa, liikunnassa ja alkoholin käytössä näkyvät ylipainon yleistymisessä. Vuonna 2000 neljännes yliopistoissa opiskelevista miehistä oli ylipainoisia, nyt kolmannes. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista miehistä ylipainoisia on 41 %. Nuuskaa käytti 4 % miehistä säännöllisesti. Opiskelijoista 22 % on kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta.
 
Kunnallisen opiskeluterveydenhuollon puutteellinen palvelujen tarjonta näkyi siten, että ammattikorkeakouluopiskelijat käyttivät opiskeluterveydenhuollon lisäksi ja sijasta terveyskeskuksen palveluja ja erikoislääkärin vastaanotolla käyminen oli harvinaisempaa. Myös suun terveydenhuoltopalvelujen käyttö oli vähäisempää kuin yliopisto-opiskelijoilla.
 
Erityisteemoissa esiin tulleita havaintoja: 
 
- Viidesosalla naisista oli murrosiässä ollut syömiseen liittyvää oireilua, mutta vain harva oli saanut siihen hoitoa. Nyt syömishäiriöihin viittaavia oireita oli kymmenesosalla naisista.
- Vastaajista 37 % oli kokenut kiusaamista kouluaikanaan.
- Peliriippuvuuteen viittaavaa käyttäytymistä oli vajaalla kymmenesosalla miehistä.
- Viidesosa miehistä ja 14 % naisista arveli netissä käytetyn ajan haittaavan opiskeluja, yhtä yleistä oli netin haitallinen vaikutus vuorokausirytmiin.
- Opiskelijoiden varautuminen ulkomaanmatkoihin vakuutuksin tai rokotuksin oli monilla puutteellista.
- Lapsia oli 9 %:lla vastaajista. Opiskelijoiden lastensaamisen toiveet olivat yleistyneet vuodesta 2004.
 
 
Lisätietoja:
www.yths.fi  / Tutkimukset ja julkaisut / YTHS:n tutkimuksia -sarja