CLIL- seminaari edisti Vamkin imagoa kielen ja sisällönopetuksen integroinnin edelläkävijänä

Vamk järjesti 17.-18.3. kansainvälisen Combining Content and Language Teaching in Subject-Integrated Curriculum -seminaarin kielenopetuksen ja ammattiaineen opetuksen integroinnista korkeakouluopetuksessa. Seminaarin yhteydessä pidettiin myös aiheesta kiinnostuneille tutkijoille tarkoitettu Research Worksop sekä vieraskielisen korkeakouluopetuksen pedagogiikkapäivä.

Suuri osanottajamäärä kertoo siitä, että aihe koetaan tärkeäksi ajankohtana, jolloin vieraskielisen (lähinnä englanninkielisen) koulutuksen osuus kasvaa samalla, kun eurooppalaisella korkeakoulualueella on käynnissä osaamispohjainen (juonne)opetussuunnitelmauudistus. Vastaavia korkeakouluopetukseen painottuvia koulutustapahtumia ei tiettävästi ole järjestetty muualla.

Kiinnostusta selittänee myös se, että Vamk on ollut alan edelläkävijänä CLIL (Content and Language Integrated Learning) -opetukseksi kutsutun käytänteen soveltamisessa korkeakoulutasolla ja meillä kehitetty malli sekä aiheesta toimittamamme julkaisu on herättänyt innostusta.
 
Seminaari koostui kahdesta osasta: tutkijatyöpajasta (Research Workshop 17.3.) ja pääseminaarista (Main Seminar, 18.3.).

Useissa tutkijatyöpajan esityksissä raportoitiin eri puolilla Eurooppaa suoritetuista kartoituksista, joissa selvitettiin englanninkieliseen opetukseen osallistuvien opiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä vieraalla kielellä opiskelusta. Tulokset olivat paljolti samansuuntaisia. Työpajan puitteissa tapahtui myös vilkasta tiedon vaihtoa kansainvälisellä tasolla yhteisistä intresseistä.
 

Asiantuntijana ja kommentoijana toimi emeritusprofessori Sauli Takala (Jyväskylän yliopisto), joka on CLIL-opetuksen pioneereja Suomessa.

Pääseminaari jakaantui kahteen osioon, joiden teemoina olivat Integrating Content to Language ja Integrating Language to Content.  

Professori Anne Kankaanrannan (Aalto-yliopisto) esityksessä painottui Business English Lingua Franca -näkökulma: kaupan ja tekniikan viestinnässä sisältö on tärkeämpää kuin kielen muotoseikat. Esityksen pohjana oli Suomen Akatemian toimeksiantona tehty tarvekartoitus.

Kasvatustieteiden tohtori Mikaela Björklundin (Åbo Akademi) esityksessä vertailtiin sisällön ja kielen integrointia ja kielikylpyä eri koulutusasteilla. Björklund käsitteli myös vieraan opetuskielen valintaan liittyviä sosiolingvistisiä aspekteja.

Kuvassa vas. Heini-Marja Järvinen, Lotta Saarikoski, Eeva Rauto, Anne Kankaanranta ja Mikaela Björklund.

Lehtori Helena Parviainen (HAMK) esitti konkreettisen ja selkeän juonneopetusmallin sisällön ja kielen integroinnista rakennusinsinöörikoulutuksessa. Mallissa oli erillinen kielen lisämoduuli opinto-ohjelmassa olevan kielen kurssin lisäksi.

Osastonjohtaja Lotta Saarikoski ja FT Eeva Rauto (Vamk) totesivat esityksessään, että kun englanninkielinen opetus lisääntyy korkeakouluissamme, vieraskielinen oppimisympäristö palvelee oikein hyödynnettynä opiskelijoita myös kielikylpynäkökulmasta. Lisäksi esityksessä esiteltiin Vamkin CLIL- juonneopetusmallia.

Kasvatustieteiden tohtori Heini-Marja Järvisen (Turun yliopisto) esityksissä esiteltiin mm. keinoja havainnollistaa vieraalla kielellä opettavaa oppisisältöä ja sisältöopettajalle hyödyllisiä strategioita. On ilmeistä, että vieraalla kielellä opettavat sisältöopettajat tarvitsevat lisää koulutusta ja myös osallistuvampaa käytännön tason harjoittelua.

Seminaarin yhteydessä solmittujen kontaktien avulla Vamkiin saatiin lisäksi kaksi uutta partnerisopimusta.

Loppukoosteessa saatu kirjallinen palaute oli hyvin myönteistä. Yksityiskohtia voi lukea seminaarin www-sivuilta www.puv.fi/en/events/clil2010 (linkistä Seminar Documentation).


Teksti: Eeva Rauto, Lotta Saarikoski
Kuvat: Janne Saarela