Siirtyminen etäopetukseen onnistui maaliskuussa hyvin, mutta syyslukukaudesta päättäessään ammattikorkeakoulut joutuvat arvioimaan opiskelijoiden parasta.
Erityisesti opintonsa aloittaville opiskelijoille on tärkeää tarjota myös lähiopetusta. Uusien opiskelijoiden lisäksi korkeakoulukampuksilla priorisoidaan taitoihin liittyvää opetusta, mitä tapahtuu pienryhmissä mm. laboratorio- ja simulaatiotiloissa.
-Poikkeusajat ovat vaatineet veronsa opiskelijoiden hyvinvoinnilta. On vaara, että pelkän etäopetuksen pitkäaikainen jatkuminen johtaa jopa opintojen keskeytymiseen, pelkää rehtori Tapio Kujala Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Opiskelijakuntien ja SAMOK:n kyselyt opiskelijoiden jaksamisesta perustelevat lähiopetuksen avaamista. Huhti-toukokuussa tehtyjen kyselyiden mukaan puolet vastanneista opiskelijoista koki jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen poikkeustilanteen aiheuttaman etäopiskelun myötä.
-Etäopetus edellyttää opiskelijalta elämän hallinnan ja digitaalisten työvälineiden perustaitoa, muistuttaa Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén. Tältä osin koronakriisi on jakanut opiskelijat voittajiin ja häviäjiin.
-Valitettavasti emme voi olettaa näiden taitojen hallintaa kaikilta aloittavilta opiskelijoilta. Jos tilanne olisi tältä osin parempi, voisimme entistä tasa-arvoisemmin toteuttaa ajasta ja paikasta riippumatonta koulutusta, Sarén jatkaa analyysiaan.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene käsitteli kesäkokouksessaan valmistautumista tulevaan syyslukukauteen. Lähi-, verkko- ja monimuoto-opetuksen muodostama hybridimalli on perusta syksyyn valmistautumisella kaikissa ammattikorkeakouluissa.
Viranomaisten linjaukset ja pandemian eteneminen ohjaavat toimintaa
Koronatilanne vaihtelee maan eri osissa, joten Arenessa ei nähty tarvetta yhteisille suosituksille tai linjauksille. Jokainen korkeakoulu tekee omat linjauksensa opetusjärjestelyjen osalta.
– Ammattikorkeakoulut noudattavat kaikissa tilanteissa viranomaisohjeita ja rajoitustoimia, muistuttaa Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén. Ensisijaista on terveyden ja turvallisuuden takaaminen ja tätä varten korkeakouluilla on varasuunnitelmat opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Koronakriisi ja viranomaisten määräämät rajoitteet vaikuttavat ammattikorkeakouluihin lyhyellä ja pitkällä ajanjaksolla.
Pandemia on globaali, joten eri maiden matkustusrajoituksilla on vaikutus korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan.
– On selvää, että koronakevät muuttaa korkeakoulujen toimintaa. Edessä on uusi normaali pedagogisessa toiminnan kuin korkeakoulujen muussa työssä, arvioi Vidgrén.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen koulutuksessa. Korkeakouluja koskeva tiedonhankinta toteutuu syksyllä 2020.