Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK järjesti yhteistyössä Fastems Oy:n kanssa tiistaina 5.4. jo toista kertaa Robottikoneistus-päivän Vaasassa.
Tilaisuuden avasi VAMKin tekniikan toimialajohtaja Jorma Tuominen, joka kertoi ammattikorkeakoulun ajankohtaisista asioista ja markkinoi osaamista yrityksille. VAMKin osuus päättyi Hanna Yli-Yrjänäisen esitykseen Yritysklinikasta ja siitä miten opiskelijoita voidaan kytkeä yritysprojekteihin opintojen kautta.
Robottikoneistus-päivään saapui noin 80 osallistujaa eri puolilta Suomea.
TH-Toolsin toimitusjohtaja Jari Saaranen kertoi yrityksen historiasta, jolloin kaikki työstökoneet tehtiin itse. Varsinaisesti toiminta juontaa vuoteen 1943, jolloin Strömberg aloitti työvälineiden valmistuksen Vaasassa. Edelleen valmistetaan puristintyökaluja ohutlevyosille, painevalumuotteja kevytvaluun, hitsaus- ja koneistuskiinnittimiä, robottitarttujia, tuotantolaitteita ja -linjoja sekä huolletaan työvälineitä. Lisäksi Saaranen kertoi TH-Toolsin myynnistä Fastems Oy:lle, millä Fastems sai Vaasaan merkittävän aseman.
Seuraavaksi osallistujat saivat tuhdin tietopaketin robottityöstön pitkän linjan ammattilaiselta. Mika Laitinen Fastemsista esitteli aluksi yrityksen palveluita. Fastems tuottaa asiakkaille valmiita ratkaisuja, kuten konepalvelu-, jäysteenpoisto- ja hiontasolut sekä erikoissovelluksia kokoonpanoon ja hitsaukseen sekä kokonaisia FMS-järjestelmiä.
Laitinen korosti osaavan integraattorin tarvetta järjestelmien kokoamisessa. Robotilla työstössä etuna ovat suuremmat nopeudet ja isommat työalueet. Robotilla voidaan muun muassa tehdä esikoneistus, kierteitys, poraus, aukotus, jäysteenpoisto ja viimeistelyhionta. Myös muottien ja mallien jyrsintä onnistuu. Miksi sitten robottityöstö herättää kiinnostusta? Sellaisia tekijöitä ovat mm. tasainen laatu, toistettavuus, tuottavuuden kasvu, kohentunut yritysimago, parantunut työturvallisuus ja ympäristö. Työkalukustannusten aleneminen voidaan myös lukea eduksi. Haasteina ovat mm. geometriavirheet, kappaleen paikoitusvirheet, robotin virheet, terän kulumisen kompensointi ja poistettavan materiaalin määrä.
Robotissa voidaan käyttää joko paineilma- tai sähköisiä työkaluja. Sähköisillä työkaluilla tehohaarukka on 3-17 kw, pyörimisnopeus maksimissaan 60 000 rpm ja vääntö 60 Nm. Lisäksi voidaan käyttää kulmapäitä. Sähköisten työkalujen etu on, että voidaan helposti seurata virran kulutusta, kierroslukua sekä mitata terän kulumista. Ne ovat energiatehokkaita, ja pyörimisnopeutta voidaan säätää tarkasti ja prosessia on helppo valvoa. Lisäksi niissä on mahdollisuus automaattiseen terän vaihtoon, jolloin voidaan käyttää työkaluhyllyä. Paineilmatoimisilla taas etuna on yksinkertainen rakenne ja pieni fyysinen koko ja massa.
Voimaohjaus tuntuu myös olevan päivän sana. Sen avulla saavutetaan vakiovoima kappaletta vasten vähemmillä paikoituspisteillä. Se voidaan toteuttaa joko ulkoisella voimaohjatulla joustoyksiköllä, jossa ohjaus on yhdessä suunnassa, tai robotin akseleihin integroiduilla ohjauksilla, joka vaikuttaa kaikkiin akseleihin robotin oman ohjauksen avustuksella. Tunnistukseen käytetään voima- ja kiihtyvyysantureita. Integroidun ohjauksen heikkoutena on sen sitoutuminen yhteen robottimerkkiin, joskin se antaa monipuolisimmat ominaisuudet.
Robottikoneistus-päivän päätteeksi osallistujat tutustuivat demonstraatioesitykseen tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothniassa. Robotilla jyrsittiin metalliesinettä ja kierteytettiin. Paikalla oli myös mahdollisuus tutustua robottityöstössä käytettyihin työkaluihin esittelijän avustuksella.
Demonstraatioesitys Technobothniassa herätti eritoten mielenkiintoa.
Robottikoneistus-päivä antoi hyvät lähtökohdat jatkaa robottiosaamisen kehittämistä, opiskelijoiden mukaanottoa projekteihin ja verkostojen rakentamista. VAMK haluaa kantaa vastuunsa uusien tuotantoautomaatiomenetelmien kehittämisessä alueen yrityksille ja siten varmistaa työn pysymistä alueella.
Päivän aikana oli aikaa myös keskustella ja vaihtaa mielipiteitä toisten ammattilaisten kanssa.
Teksti: Jorma Tuominen
Kuvat: Vesa Sirén