VAMKin kone- ja tuotantotekniikan osastolla on otettu tosissaan teollisuuden toiveet koneinsinööriopiskelijoiden projektinhallintataitojen kehittämisestä. Osastolla toteutetaan jo kolmatta vuotta uutta juonneopetussuunnitelmaa, jossa erilaisia projekteja tehdään tiimeissä. Kunkin vuoden oppimistavoitteet on suunniteltu siten, että teknisten taitojen ohella myös projektinhallinnan osaaminen kasvaa vuosi vuodelta. Työ on tuottanut tulosta, koska projektijohtamisen SM-kilpailun voitto on jo kaksi kertaa tullut VAMKin konetekniikan opiskelijoille.
Myös aikuisopiskelijat tekevät projekteja tiimeinä. Tämä tiimi halusi jopa opintojen ulkopuolella mennä opettamaan robottia Technobothniaan, koska tehtävä oli niin kiinnostava.
Ykkösellä kaikki alkaa
Jo kolmatta kertaa ovat ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelijat purkaneet moposkoottereita tai mönkijöitä alkutekijöihinsä. Purkamisen yhteydessä heidän on pitänyt dokumentoida purkamistapahtuma niin kattavasti, että he pystyvät syntyneen dokumentoinnin avulla kokoamaan laitteen myöhemmin kasaan. Olennainen osa toteutusta on projektimainen toimintamalli, jossa opiskelijoiden muodostamat tiimit seuraavat projektin etenemistä ja vertaavat toteutumaa laatimaansa projektisuunnitelmaan. Sekä purku- että kokoonpanoprojektin puolivälissä on pidetty yhteiset väliraportointitilaisuudet, joissa päivitetään projektien sen hetkiset tilanteet. Tämän lisäksi tiimit pitävät keskenään omia seurantapalavereitaan.
Tämä projektimainen toimintamalli, jossa purkamisen ja kokoonpanon yhteyteen on linkitetty muita opintojaksoja, esimerkiksi materiaali- ja valmistustekniikka sekä tekninen piirustus, on koettu hyväksi tavaksi omaksua uusia asioita. Yhtä tärkeää on tiimityön ja projektitoiminnan periaatteiden sekä projektitoimintaan liittyvän terminologian omaksuminen.
Opintojen projektimainen toteutus jatkuu läpi koko opiskeluajan. Tämän uuden toimintamallin myötä opiskelijat ovat VAMKista valmistuttuaan valmiita siirtymään työelämään ja toimimaan jäseninä projektitiimeissä joko isommissa tai pienemmissä projekteissa.
Kakkosvuonna kansainvälistytään
Toisen opiskeluvuoden projektina on suunnitella ja valmistaa vaihdelaatikko tiimityöskentelynä. Tänä lukuvuonna yhteistyötä on tehty saksalaisen korkeakoulun HS Ulmin kanssa. Aiheesta lisää VAMKin www-sivuilla ja Pohjalaisessa.
Kolmantena vuonna tuotekehitystä teollisuuden antamissa projekteissa
Konetekniikan kolmannen vuoden opintojuonne on suunniteltu entisen Tuotekehitys-opintojakson ympärille.
Pääperiaatteita ovat:
• Opetus perustetaan koko lukuvuoden mittaisten, teollisuudesta haettujen todellisten tuotteiden kehittelyyn.
• Mahdollisimman monet opintojaksot integroidaan tiiviisti tuotekehitysprojektiin, jotta opetukseen saadaan käytännönläheisyyttä.
• Oppilaat tekevät myös itseohjautuvaa työtä tuotekehitystiimeinä.
Esimerkkejä opintojaksojen integroinnista:
• Tuotesuunnittelu-opintojakso sisällytetään suoraan tuotekehitysjuonteeseen
• Tuotteiden mallinnus tehdään 3D-tuotesuunnittelu-kurssissa
• Kustannus- ja kannattavuuslaskenta-opintojaksossa tehdään kustannuslaskelmat kehitettävänä olleeseen tuotteeseen.
Kokemukset juonteesta ovat olleet rohkaisevia. Teollisuudesta on saatu hyvin monipuolinen kirjo erilaisia kehitettäviä tuotteita tiimeille. Työhön saadaan siten tavoiteltua "oikean työn makua" ja opiskelijoita motivoitua tämän kautta. Projektiin osallistuneet yritykset ovat olleet muun muassa taajuusmuuttajiin erikoistunut yritys Vacon ja konepaja Sop Metal Oy. Mukana yhteistyössä on ollut myös Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, jonka teolliset muotoilijat ovat antaneet oman opetuspanoksensa juonteen eri vaiheissa.
Ensi vuodeksi odotamme uusia haastavia projekteja! Jos yrityksellänne on sellainen tarjolla opiskelijoille, ota yhteys juonteen vastuuopettajaan matti.makkonen@vamk.fi.
Lukuvuoden aikana opiskelijat esittelevät projektien etenemistä useissa seminaareissa.
Neljäntenä vuonna innovoidaan ja autetaan paikallisia yrityksiä Robottiakatemiassa
Tänä lukuvuonna syventävissä koneensuunnittelun ammattiopinnoissa on kokeiltu uutta opiskelumallia. Suunnitteluopinnot on viety läpi tuotekehitysprojektin muodossa ja eri opintojaksot on integroitu kehitettävän tuotteen ympärille. Opiskelu on tapahtunut itseohjautuvasti ja mahdollisimman paljon tiimityönä. Opettajat ovat olleet tiiviisti mukana työssä, kuitenkin enemmän ohjaten kuin opettaen, ja näin perinteinen luokkaopetus on saatu minimoitua.
Kehityskohteeksi projektiin valikoitui pieni rotaatiovalukone. Yhteistyökumppani Vaasan aikuiskoulutuskeskus (VAKK) valmisti laitteen osat opiskelijoiden tekemän 3D-mallin ja piirustusten mukaan. Sponsorina toimi pintakäsittelyyn erikoistunut yritys Polttoväri Oy.
Tulokset kokeilusta ovat olleet kaikkien osapuolien kannalta erinomaiset:
• Malli motivoi opiskelijat aktiiviseen ja tehokkaaseen itseohjautuvaan toimintaan.
• VAMKin konelaboratorio sai projektin tuloksena pienten muovituotteiden valamiseen täysin toimivan koneen minimikustannuksilla.
• VAKK sai oppilailleen mielekkään harjoitustyön ja VAMKin opiskelijat kokemusta tilaajana toimimisesta.
Hienoja projekteja on toteutettu myös konetekniikan omassa Robottiakatemiassa, jossa on suunniteltu ja valmistettu jo usean vuoden ajan robottien tarttujia muun muassa Wärtsilälle ja tehty myös muita tuotantoautomaatioon liittyviä projekteja esimerkiksi konenäköön liittyen. Opiskelijoiden suunnittelemat tarttujat yllättivät jopa yrityksen kokeneet suunnittelijat, sillä opiskelijat olivat keksineet ihan uuden lähestymistavan asiaan. Tuloksia on pidetty erittäin onnistuneina.
Koko lukuvuosi on mennyt moninaisten projektien parissa ja kohta opetushenkilöstö joutuneekin hankkimaan itselleen jonkinlaisen projektisalkun hallintasysteemin, koska projekteja ”pukkaa” niin paljon. Mutta sehän on ollut tavoitteenakin!
Lukuvuoden lopun kruunaa Primapowerin asettama usean vaasalaisen oppilaitoksen välinen tuotekehityskilpailu, johon koneosastolta osallistuu kolme tiimiä. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia ja uskomme tietysti voittoon!
Kyllä nyt hymyilyttää - tyytyväiset robottiakatemialaiset Wärtsilän edustajien sekä lehtori Mika Billingin kanssa.
Teksti: Lotta Saarikoski, Pekka Ketola, Matti Makkonen
Kuvat: Lotta Saarikoski