Saavutettavuussuunnitelma 2023-2024
(Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2022)
Suomessa koulutuksen saavutettavuudella, yhdenvertaisuudella, tasa-arvolla, osallisuudella ja moninaisuudella on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Koulutus on yksi keskeisimmistä tasa-arvoa luovista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta mahdollistavista instituutioista. Koulutus voi paradoksaalisesti olla myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta luova tekijä. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on kirjattu tavoite Suomesta tasa-arvon kärkimaana. Tasa-arvoisen yhteiskunnan yhtenä tavoitteena on, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua.
1. Johdanto
Niin yhteiskunnallisesti kuin meille korkeakoulutoimijanakin on tärkeää, että kaikilla yksilöillä on yhtäläinen mahdollisuus opiskella, oppia ja kehittää omaa osaamistaan taustastaan riippumatta. Opiskelun ja oppimisen saavutettavuus on asia, jota me Vaasan ammattikorkeakoulussa haluamme edistää kaikin mahdollisin tavoin. Saavutettavuus korkeakoulukontekstissa liittyy hyvin moneen eri osa-alueeseen, joihin voidaan lukea mm. digitaalinen saavutettavuus, fyysinen saavutettavuus, opiskelijoille tarjottavan tuen ja ohjauksen saavutettavuus sekä organisaation arvot, asenteet ja toimintakulttuuri, jotka tukevat saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
VAMKin saavutettavuussuunnitelma on vastaus Tapio Kosusen laatimaan suunnitelmaan ”Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua” (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 35) . Suunnitelman kehittämistavoitteen 2. mukaisesti suomalaisten korkeakoulujen on tullut laatia saavutettavuussuunnitelmat vuoden 2022 loppuun mennessä.
Korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmista Kosunen toteaa;
”Saavutettavuussuunnitelmilla edistetään moninaisuutta henkilöstön rekrytoinnissa sekä vahvistetaan opiskelijoiden, ja erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustettuihin ja vähemmistöryhmiin kuuluvien opiskelijoiden pääsyä korkeakoulutukseen sekä heidän opinnoissa edistymistään ja työllistymistään.”
Saavutettavuussuunnitelmassamme olemme hyödyntäneet soveltuvin osin Lehdon ym. (2019) määritelmää saavutettavuudesta;
”Saavutettavassa korkeakoulussa korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Yksilöllisillä tarpeilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveydentilasta, iästä, kieli- tai kulttuuritaustasta johtuvia tarpeita. Fyysisellä saavutettavuudella tarkoitetaan pelkästään tilaratkaisuja ja sähköisiä järjestelmiä, vaikka myös muun muassa oppimateriaalien ja opetusmenetelmien on aiemmin tulkittu liittyvän niihin. Psyykkinen saavutettavuus taas kuvaa korkeakoulun asenteellista ilmapiiriä ja esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia sekä suhtautumista erilaisuuteen. Sosiaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan tässä selvityksessä erilaisia saavutettavuutta edistäviä käytäntöjä (myös opetusmenetelmät ja oppimateriaalit), virallisia strategioita ja suunnitelmia. Luonnollisesti kyseessä on keinotekoinen jäsennys, sillä todellisuudessa saavutettavuuden eri tasot ovat päällekkäisiä ja yhteydessä toisiinsa.”
Saavutettavuussuunnitelmamme taustat, prosessi ja sisältö on käsitelty ja käyty läpi koko henkilöstömme kanssa yhdessä, syksyllä 2022. Kosusen suunnitelmassa mainituista 38 kehittämistavoitteesta valittiin tarkempaan tarkasteluun 22 kehittämistavoitetta, joiden osalta laadittiin nykytila-analyysi. Nykytila-analyysin osana hyödynnettiin mm. asiantuntijahaastatteluita VAMKin omien toimintojen osalta. Opiskelijakunta VAMOKin edustajat osallistuivat myös aktiivisesti prosessiin sekä haastatteluihin. Haastattelut ja haastatteluiden tulokset avasivat meille korkeakouluyhteisönä vahvuuksiamme sekä kehittämistarpeita. Tärkeimmiksi katsomamme kehittämistoimenpiteet löytyvät kootusti suunnitelman lopusta yhteenvetotaulukosta.
Suunnitelma tulee todeksi osaksi arkeamme ja arkisia tekojamme. Suunnitelman toteutumisesta me vastaamme korkeakouluyhteisönä kaikki yhdessä.
2. Saavutettavuus- ja yhdenvertaisuustyön lähtökohdat VAMKissa
Vaasan ammattikorkeakoulussa on laadittu kaksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ohjaavaa asiakirjaa: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. Vaasan ammattikorkeakoulu on kaikenlaisesta syrjinnästä, häirinnästä ja rasismista vapaa opiskelu- ja työpaikka. Näkemyksemme mukaan toimintamme on tältä osin erinomaisella tasolla.
Häirinnän, epäasiallisen käytöksen, syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi käytössämme on toimintamalli sekä ohjeisto niin henkilökunnallemme kuin opiskelijoille. Opiskelijakunta VAMOKin häirintäyhdyshenkilöt ovat tavoitettavissa matalalla kynnyksellä ja he ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa eteenpäin muiden asiantuntijapalveluiden piiriin. Häirintäyhdyshenkilöt ovat saaneet koulutuksen tehtäviinsä mm. Suomen opiskelijakuntienliitto SAMOK:lta.
Sekä opiskelijat että henkilöstö osallistuvat korkeakoulun toiminnan ja sen saavutettavuuden suunnitteluun ja kehittämiseen niin käytännön kuin edellä mainittujen ohjelmien ja suunnitelmien laatimisen kautta. Opiskelijakunta VAMOK on nimennyt edustajansa kaikkiin keskeisiin VAMKin toimielimiin ja työryhmiin, ja opiskelijat kutsutaan mukaan kokouksiin sekä osallistumaan kirjallisesti toteutettavaan yhteistyöhön. Lisäksi sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa vuotuisten, anonyymien kyselyiden tai muiden palautekanavien kautta.
Henkilöstön osallistamisen keskiössä on esihenkilö- ja johtamistyö, jolla pyritään avoimuuteen, keskusteluun, vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamiseen sekä moninaisuuden huomioimiseen päätöksenteossa.
Vaasan ammattikorkeakoulun johto on sitoutunut vahvasti saavutettavuuden, tasa-arvon, eettisyyden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Viime kädessä johtoryhmällä on päävastuu näiden toteutumisesta osana korkeakoulun toimintaa. Saavutettavuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita seurataan tiiviisti johtoryhmässä, jonka lisäksi johtoryhmä hyväksyy kaikki em. teemoihin liittyvät ohjeet, suunnitelmat ja ohjelmat, joita Vaasan ammattikorkeakoulussa tuotetaan.
Tahtotila saavutettavuuden mahdollisimman laajaan toteuttamiseen on vahva ja selkeä. Olemme tunnistaneet kehittämistarpeeksi saavutettavuuden jalkauttamisen strategiselle tasolle aiempaa vahvemmin. Saavutettavuuden tulee asettua sisäänrakennetummaksi, läpileikkaavammaksi teemaksi kaikessa korkeakoulumme toiminnassa. Yksi konkreettinen toimenpide on liittää saavutettavuus yhdeksi laadulliseksi toiminnan mittariksi.
Saavutettavuussuunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden koordinoinnista ja saavutettavuusasioiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja seurannasta Vaasan ammattikorkeakoulussa vastaa laatu- ja vastuullisuuspäällikkö. Tähän työhön hänen tuekseen on nimetty erillinen työryhmä. Strategisen tason seurannasta vastaa johtoryhmä, jolle laatu- ja vastuullisuuspäällikkö raportoi saavutettavuuden tilannekuvasta kaksi kertaa vuodessa.
Verkkosivujemme saavutettavuuden osalta on nimetty koordinaattori. Toisaalta näemme, että esimerkiksi monimuotoinen työyhteisö on yksi saavutettavuuden ilmenemismuoto, ja tähän haluamme kannustaa myös korkeakoulun hallituksen hyväksymässä henkilöstöpolitiikassa.
Opiskelijakunta VAMOKilla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, jotka toimivat aktiivisesti ja ovat opiskelijoiden tavoitettavissa matalalla kynnyksellä. Opiskelijakunta tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti. Näin pyritään samalla kasvattamaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista että opastamaan opiskelijoita muun muassa yhdenvertaisesti toimimiseen. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sisältyvät VAMOKin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Edustajiston päätöksen mukaisesti syksyn 2022 aikana on laadittu turvallisemman tilan periaatteet, jotka sisältävät myös ohjeistukset ja linjaukset yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyen.
Toiminnan ja tapahtumien saavutettavaa toteuttamista ohjeistus on työn alla. Toistaiseksi eteen tulleet, saavutettavuuteen liittyneet kysymykset tai haasteet on ratkaistu tapauskohtaisesti. Niin ikään säännönmukaista arviointia saavutettavuuden toteutumisesta opiskelijakunnan toiminnassa ei vielä tehdä, mutta opinto- ja hyvinvointikyselyyn on suunniteltu sisällytettävän tähän liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan opiskelijoiden tietämystä häirintäyhdyshenkilötoiminnasta sekä häirintäkokemuksia kartoitetaan sekä VAMOKin hyvinvointi- että opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyillä. Opiskelijakunta VAMOK pyrkii kaikessa toiminnassaan ja viestinnässään kaksikielisyyteen, kielinään suomi ja englanti.
3. Saavutettavuus VAMKin toiminnan valituilla osa-alueilla
Opiskelijoiden uraohjauksen ja työllistämisen tuen toteuttamiseksi on VAMKiin perustettu syksyllä 2022 ura- ja rekrytointipalveluiden tiimi. Tiimin asiantuntijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä keskenään ja edistävät sekä työelämä- että alumniyhteistyön kehittymistä.
Saavutettavuuden toteuttamiseksi kotimaisessa ja kansainvälisessä harjoittelussa koskevaa ohjeistusta ei ole vielä laadittu, mistä syystä myöskään harjoittelun ohjaajia taikka lähiesimiehiä ei ole voitu kyseiseen ohjeeseen perehdyttää. Näin ollen voidaan todeta, että tältä osin VAMKissa on vielä kehittämistarpeita.
Mitä tulee kansainvälisten osaajien integroimiseen korkeakouluun ja työelämään Vaasan seudulla, on siihen panostettu voimakkaasti yhteistyössä alueen elinkeino- ja muiden toimijoiden kanssa. Kyseessä on niin sanottu Talent Coastline -toiminta. Toiminnan tavoitteena on veto- ja pitovoiman edistäminen alueella niin, että se nähdään houkuttelevana kansainvälisten osaajien näkökulmasta ja toisaalta, että Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemus saataisiin kanavoitua Vaasan seudulle, alueen yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. VAMK on Talent Coastline -verkoston aktiivinen toimija.
VAMKissa opiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa (HOPS) ja opiskelijoita tuetaan opinnoissa. Puhutaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien yksilöllistämisestä opiskelijoiden haasteet huomioiden: voidaan sanoa, että tämä on ohjaushenkilöstön arkipäiväistä työtä, jota tehdään normaalina osana työnkuvia. Lähtökohtaisesti opiskelijalla olevat mahdolliset haasteet ja tarpeet pyritään ratkaisemaan parhaalla mahdollisella, tilanteeseen sopivalla tavalla.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että opiskelijan tuesta ja ohjauksesta puhuttaessa ovat ryhmänohjaaja ja hänen roolinsa hyvin merkittäviä. Toimintamallit tuen ja ohjauksen antamiseen opintojen eri vaiheissa on olemassa ja ne on kirjattu Ryhmänohjaajan käsikirja -nimiseen dokumenttiin. Näin pyritään varmistamaan, että tuen ja ohjauksen antaminen on tasalaatuista läpi korkeakoulun toiminnan.
Ryhmänohjaajat, jotka ovat tyypillisesti lehtoreita, käyvät opiskelijoidensa kanssa vähintään kerran vuodessa niin sanotut kehityskeskustelut. Näiden keskusteluiden tavoitteena on esimerkiksi motivoida ja kannustaa opiskelijaa opintojen pariin, tukea häntä haastavissa opintotilanteissa ja keskustella hänen urasuunnitelmistaan. Olennainen osa näitä keskusteluita on myös seurata opiskelijan opintojen sujuvuutta, puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin ja pyrkiä ratkomaan niitä. Osana näitä keskusteluita opiskelija arvioi myös itse omaa suoriutumistaan opinnoista: missä hän on onnistunut, ja missä on vielä parantamisen varaa.
Opintojen sujumisen seuranta on opintojen alussa tiiviimpää kuin muulloin ja keskusteluiden sisältö vaihtelee hieman sen mukaan, missä vaiheessa opintojaan opiskelija on. Tarvittaessa ryhmänohjaaja kontaktoi opiskelijaa tapauskohtaisesti myös erikseen ja opiskelijan haasteita ratkotaan korkeakoulun sisällä moniammatillisessa tiimissä.
Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tuen tarve on tunnistettu. VAMKissa on tarjolla maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta sekä tekniikan alalle että sosiaali- ja terveysalalle. Ne on suunnattu maahanmuuttajille, jotka suunnittelevat hakevansa korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi tulevaisuudessa. Silloin korkeakoulun ohjauspalvelut ovat käytettävissä täysimääräisesti, kuten esimerkiksi ura- ja rekrytointiohjaus sekä tuki harjoittelupaikkojen saamiseksi. Lisäksi alkuorientaatioon ja integraatioon panostetaan. Tässä tehdään yhteistyötä muun muassa Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa.
Lisäksi tässä yhteydessä voidaan mainita vielä ”Takaisin kotiin -paluu hoitotyöhön” -niminen koulutus, joka on tarkoitettu terveysalan opisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneille, joilta puuttuu työkokemus kokonaan tai sitä on vain vähän. Esimerkiksi tämä koulutus on avoin myös maahanmuuttajille.
Vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaista osallistumista korkeakoulutukseen edistetään mahdollisuuksien mukaan. Viime aikoina VAMKissa on vahvistettu tukipalveluita siten, että uraohjausta on lisätty ja kuraattori palkattu. Vammaisuuden käsitteen laajuus kuitenkin haastaa korkeakoulun toimintaa etenkin, kun siitä johtuvat ohjauksen ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Lähtökohta on se, että VAMKista saa tietoa ja tukea aina silloin, kun opiskelija sitä tarvitsee, mutta se edellyttää itseohjautuvuutta ts. kykyä ja taitoa tiedon hakemiseen ja etsimiseen häneltä itseltään. Tämä itseohjautuvuuden vaade korostuu, kun opetusryhmät ovat suuria ja verkko-opetuksen määrä lisääntyy.
Opiskelijavalinnoissa saavutettavuus huomioidaan hakijalähtöisesti. Opintojen eri vaiheissa (ml. hakuvaihe) käytettävissä olevat erityisjärjestelyt on listattu VAMKin nettisivuilla. Valintaperusteet valmistellaan yhteisesti ja vahvistetaan rehtorin päätöksellä. Julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee esiin tasaisin väliajoin vaihtoehto, jossa korkeakoulujen todistusvalintaa painotettaisiin pääsykoevalinnan kustannuksella. VAMKin
tahtotila on säilyttää nämä molemmat vaihtoehdot -todistusvalinta ja pääsykoevalinta- tasavahvoina jatkossakin. Näemme, että tämä linjaus osaltaan edistää yhdenvertaisuutta erilaisista taustoista tulevien hakijoiden välillä ja mahdollistaa korkeakouluopinnot mahdollisimman monelle. Tätä osaltaan edesauttaa myös se tiivis yhteistyö, jota VAMK tekee Vaasassa ammatillista koulutusta järjestävän Vamian sekä Vaasan Lyseon lukion kanssa.
Mahdollisessa siirtohaun tilanteessa kiinnitetään huomiota siihen, mikä on suoritettujen opintojen määrä suhteessa jäljellä olevaan opintoaikaan.
Avoimen korkeakoulutuksen roolia on kasvatettu sikäli, että avoimen väylän tarjontaa on lisätty ja ilmoittautumiskäytäntöjä helpotettu. Tähän liittyen on tulossa myös opintojaksojen verkkokauppa, joka sujuvoittaa sekä asiakaskokemusta että korkeakoulun sisäistä työprosessia. Tämä osaltaan palvelee myös Digivisio 2030:n tavoitteita.
Avoimen väylän koulutustarjonnan tausta on korkeakoulun strategiassa, ja siinä on huomioitu myös alueelliset osaamistarpeet. Englanninkielisen opetuksen määrän kasvattamisella halutaan mahdollistaa kansainvälisten osaajien opiskelu aiempaa paremmin. Sosiaali- ja terveysalalla tarjontaa on myös ruotsiksi. Kolmella kielellä toimiminen on luontevaa ja sujuvaa jo senkin vuoksi, että korkeakoululla on yhteinen sote-alan kampus ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Kaiken kaikkiaan avoimen väylän kautta on tällä hetkellä suoritettavissa 30–40 kurssia, jotka on suunnattu pääasiassa työikäisille henkilöille. Myös verkko-opetuksen määrää on lisätty, tavoitteena mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu.
Tilasuunnitteluun pääsevät erilaisten työryhmien ja muiden vaikutuskanavien kautta mukaan sekä henkilökunta että opiskelijat. VAMKin tiloihin on tehty syksyllä 2021 laaja esteettömyyskartoitus ulkopuolisen asiantuntijayrityksen toimesta. Esteettömyyskartoituksen tuloksista kävi ilmi, että tilojen saavutettavuus on pääasiassa hyvällä tasolla. Joitakin kehityskohteita havaittiin ja niiden parantaminen on aikataulutettu sekä joiltakin osin jo aloitettu.
Tilojen kehittämisen osalta toiminta on korkeakoulussa sikäli joustavaa, että kiinteistöpäällikkö toimii myös turvallisuuspäällikkönä. Kehittämistarvetta on kuitenkin havaittu edelleen olevan siltä osin, että saavutettavuus huomioitaisiin myös strategisella, ei vain operatiivisella tasolla.
VAMKin viestintä edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Olemme helposti lähestyttävä opiskelu- ja työpaikka, johon jokainen on tervetullut omana itsenään, sellaisena kuin on. Tätä pyritään tuomaan vahvasti esiin myös viestinnässä, jossa panostetaan moninaisuuteen esimerkiksi visuaalisen viestinnän osalta. Verkkosivujen uudistuksen yhteydessä saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota; tällä hetkellä AA-taso saavutettu. Intranetin uudistuksessa niin ikään saavutettavuus on yhtenä tärkeänä elementtinä.
Opiskelijoiden ja henkilöstön toiminnalle keskeiset sisällöt ovat saatavissa suomeksi ja englanniksi. Viestintäohjeita ollaan päivittämässä siltä osin, että niissä kuvataan korkeakoulun viestinnän tavoitteet ja käytännöt saavutettavuuden osalta. Koulutusta henkilöstölle saavutettavan viestinnän toteuttamisesta on tulossa, liittyen saavutettavan sisällön tuottamiseen sekä saavutettavuuden teemaan ylipäätään.
VAMKissa on tehty lukuisia erilaisia toimenpiteitä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvoinnin ja sitä kautta työ- ja opiskelukyvyn edistämiseksi. Opiskelijoiden osalta on panostettu resursoimalla uutta henkilökuntaa heidän tuekseen, kuten esimerkiksi AMK-kuraattori, ura- ja rekrytointiasiantuntija sekä kansainvälisten opiskelijoiden parissa työskentelevä Talent Coach. Lisäksi opiskelijoille on laadittu ja implementoitu hyvinvointiohjelma. Opiskelijat ovat niin ikään mukana hyvinvointityöryhmässä ja OPY-tarkastuksissa, joiden kautta näiden asioiden kehittymistä seurataan.
Henkilökunnan osalta keskeisessä roolissa ovat työterveyshuollon ohjausryhmä, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset sekä erilaiset sisäiset auditoinnit, mukaan lukien erilaisten riskien ja vaarojen arviointi.
Hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen toteutumista arvioidaan sekä henkilökunnan että opiskelijoiden osalta useillakin erilaisilla kyselyillä. Opiskelijoiden osalta tällaisia ovat esimerkiksi avoin palautekanava Feedy, vuosittain tehtävä Tutka-kysely, valmistumisen yhteydessä tehtävä AVOP-kysely sekä opintojaksokohtaiset palautekyselyt. Henkilöstölle tehdään esimerkiksi vuosittainen Työyhteisövire-kysely sekä ajoittain tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, joka on tehty viimeksi vuonna 2019. Pohdinnan alla on, tehdäänkö se jatkossa omana kyselynään vai osana yhdistettynä muihin kyselyihin. Kaiken kaikkiaan katsomme, että hyvinvoinnin ja avoimen vuorovaikutuksen edistämisen osalta toimintamme on erinomaisella tasolla.
Saavutettavuuden tosiasiallisen toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstö
- tuntee oman työnsä kannalta tärkeimmät saavutettavuuden osa-alueet
- osaa huomioida ja toteuttaa niitä arjessa sekä
- kehittää niitä eteenpäin
VAMKissa on vielä havaittavissa kehittämistarpeita liittyen henkilöstön saavutettavuusosaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja siihen, että uudet työntekijät perehdytettäisiin saavutettavuusasioihin. Henkilökunnalle ollaan järjestämässä koulutusta; sen toteutustapa on vielä avoin. Mitä tulee henkilöstön tehtävien kuvauksiin, saavutettavuuden toteuttaminen ei vielä niihin sisälly. Työ aloitetaan sen kartoittamisesta, mitä saavutettavuus itse kunkin työssä tarkoittaa ja varmistamalla tähän liittyvä osaaminen. Sitten on vuorossa resurssien määrittely. Pidemmällä aikavälillä saavutettavuusasiat huomioidaan uuden henkilöstön kohdalla osana perehdytystä ja perehdytysopasta.
4. Saavutettavuuden kehittämistarpeet ja toimenpiteet Vaasan ammattikorkeakoulussa 2023-2024
