Opiskelu töiden ohella vaatii paljon, muttei ole ylivoimaista
Tuula Jokinen
Tuula Jokinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi parinkymmenen vuoden lähihoitajauran jälkeen.
Opiskelijatarina: Sairaanhoitaja, monimuoto
Nyt on oikea aika, päätti Tuula Jokinen reilu vuosi sitten. Lapset olivat jo täysi-ikäisiä, ja vihdoinkin oli aikaa toteuttaa pitkäaikainen haave korkeakouluopinnoista.
Kun sairaanhoitajaopintojen haku sitten alkoi Vaasan ammattikorkeakoulussa, hän tarttui toimeen.
Tuula oli jo suorittanut jonkin verran opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa, ja syksyllä 2020 hän aloitti sairaanhoitajan amk-tutkintoon johtavat monimuoto-opinnot. VAMK oli luonteva opiskelupaikka vaasalaiselle.
– Työskentelen Vaasan keskussairaalassa erityisgeriatrian osastolla, joka on ikääntyneiden akuuttiosasto. Monimuoto-opinnot olivat minulle hyvä vaihtoehto myös työvuorojen yhdistämisen kannalta.
Lähihoitajaksi vuonna 1997 valmistuneella Tuulalla on pitkä kokemus hoitotyöstä. Hän työskenteli Vaasan kaupunginsairaalassa vuoteen 2018 ja vaihtoi sitten keskussairaalaan, kun erityisosasto avautui.
– Halusin syventää osaamistani. Uskon myös, että lisäkoulutus avaa ovia uusille työmahdollisuuksille.
Syventävää oppia
Aluksi opinnot olivat hoitoalan konkarille pitkälti tuttujen asioiden kertausta. Vähitellen mukaan on kuitenkin tullut myös uutta asiaa ja omaksutun tietotaidon syventämistä.
– Ajan kuluessa myös teknologia on kehittynyt paljon. Itse perustyö on toki samaa kuin ennenkin, vaikka välineet voivat muuttua.
Sairaanhoitajan amk-opintoihin kuuluu monta harjoittelujaksoa, joiden aikana opiskelija tutustuu työn eri puoliin. Tällä hetkellä Tuula Jokisella on meneillään mielenterveyden harjoittelujakso psykiatrian osastolla, syksyllä puolestaan perehdytään sisätautien osaston työhön.
– Olen tehnyt kauan töitä vanhusten kanssa ja viihtynyt hyvin. Suuntautumisvaihtoehdoissa on kuitenkin monta kiinnostavaa, joten ei ole poissuljettua, että voisin työskennellä myös muilla osastoilla.
Muista myös lepo
Monimuoto-opiskelu vie aikaa, ja kokopäivätyössä olevalle vapaita hetkiä jää vähän. Teoriatunnit on pidetty poikkeusaikana kaikki etänä, ja opetusta on ollut yleensä torstaisin ja perjantaisin. Tuula on käyttänyt niihin viikkovapaitaan.
– Se on vaativaa, ja haluan paneutua tehtäviin rauhassa. Siksikin halusin odottaa oikeaa aikaa, että voin opiskella rauhassa ja motivoituneena.
Monimuoto-opintoja pohtivia Tuula kehottaa miettimään, pystyykö omasta arjestaan todella löytämään aikaa opiskelulle. Kalenterissa on oltava tilaa myös vapaa-ajalle, jolloin tietokone on kiinni ja tehdään jotain ihan muuta.
– En koe opiskelun ja työn yhdistämistä ollenkaan ylivoimaiseksi. Jos kuitenkin on mahdollista lyhentää työaikaa ja sillä tavalla helpottaa arkea, kannattaa tehdä niin.
Hoitoalan ytimessä on ihmisten auttaminen ja tukeminen eri elämänvaiheissa. Se tekee Tuulan mielestä työstä merkityksellistä ja auttaa jaksamaan.
– Tämä ei ole kevyt ala, mutta kun löytää merkityksen ja syyn sille, miksi sitä tekee, se kantaa kummasti eteenpäin.