Koodariopintojen alussa ei tarvitse olla tietokonevelho

Opiskelijatarina:  tietotekniikka

Ensimmäisillä kursseilla aloitetaan ihan perusteista, eli ei tarvitse osata valmiiksi koodata, että pysyy mukana.

Niina Rahko itsekin innostui ohjelmoinnista vasta opiskeltuaan ensin hyvän aikaa aivan toista alaa.

– Menin avoimen yliopiston ohjelmointikurssille, koska tietokoneohjelmien tekeminen kuulosti kiinnostavalta. Se meni aika hyvin, ja minulla oli kivaa. Ohjelmointi on loogista päättelyä, eli kaikelle löytyy selitys. Ei se mitään taikuutta ole.

Rahko haki ja pääsi opiskelemaan VAMKiin tietotekniikkaa. Opintojen alussa hän saattoi myös loppusuoralla olleet kauneusalan opinnot päätökseen.

– Ensimmäisenä vuonna tein vielä kauneusalan opinnäytetyön, mutta ihan hyvin silti pystyin syventymään myös uuteen alaan.

Joustavasti töitä

IT-alan vetovoimaa kasvatti entisestään alan hyvä työllisyystilanne. Niina on tehnyt nyt puolitoista vuotta töitä Wärtsilän moottorien ohjausjärjestelmien ohjelmistotestauksessa.

– Opiskelun ja töiden yhdistäminen on ollut todella joustavaa. Voin mennä töihin opiskelupäivän jälkeen tai vapaapäivänä jo aamulla. Opettajat ymmärtävät hyvin työssäkäyviä opiskelijoita.
Moni huomaa jo opintojen aikana, että työmahdollisuudet ovat Vaasassa hyvät. Hyvässä lykyssä voi saada jalan ison yrityksen oven väliin, jolloin opintojen jälkeen siirtyminen työelämään on vaivatonta.

– Ei ole myöskään tarvinnut miettiä, mihin päin lähtisi kesätöihin. Vaasasta on löytynyt tosi hyvin kesätöitä, Niina Rahko sanoo.

Käytännön tekemistä

Korkeakouluopiskelu poikkeaa lukiosta jonkin verran. Niina Rahkon kokemus on, että ammattikorkeakoulussa saa silti valmiin lukujärjestyksen, jonka mukaan voi lähteä suorittamaan tutkintoa.

Pakko ei ole tehdä samaa tahtia kuin muut vuosikurssilaiset, mutta ainakin meillä on niin hyvä ryhmähenki, että opiskelu muiden kanssa on kivaa.

Kursseilla pääsi saman tien tekemään myös käytännössä. Osa kursseista on Vaasan yliopiston järjestämiä, ja ne ovat Niina Rahkon mielestä olleet teoreettisempia kuin VAMKin kurssit.

– Oli kivaa, kun heti ensimmäisenä vuonna pääsi kokeilemaan koodaamista. Osa projekteista edellyttää myös itsenäistä työskentelyä, ja aika ajoin dead linet voivat kasaantua. Silloin tarvitaan myös ajanhallintaa.

Järjestötoiminta imaisi mukaan
Jotkut ohjelmoinnin opiskelijat hakkaavat mielellään koodia myös vapaa-ajallaan. Niina Rahko tuulettaa aivojaan tekemällä jotain ihan muuta.

– Liikunnan ja ulkoilun lisäksi aika kuluu pitkälti järjestötoiminnassa. Olen Vaasan insinööriopiskelijoiden hallituksen varapuheenjohtaja, ja se on ollut todella antoisaa.

Järjestötoiminnan kautta Niina on tutustunut uusiin ihmisiin eri korkeakouluista. Samanmielisten porukalla on vietetty monia hyviä hetkiä.

– Olen esimerkiksi edustanut paikallisjärjestöä vuosijuhlassa ja liittokokouksessa. Olen onnellinen, että lähdin toimintaan mukaan.

Myös omasta vuosikurssista on tullut tärkeä osa opiskelijan arkea.

– Kun menen kampukselle, ehdin sanoa monta kertaa moikka jo ennen kuin avaan oven. Emme ole enää vain opiskelukavereita, vaan kavereita ihan muutenkin.