Opiskelijoiden päihdeohjelma

Vaasan ammattikorkeakoulussa ei saa työskennellä, opiskella tai esiintyä päihtyneenä. Myös päihteiden hallussapito opiskeluympäristössä on kielletty.

Sitoudumme kaikessa toiminnassamme turvalliseen ja terveelliseen työ- ja opiskeluympäristöön. VAMKin opiskelijoiden päihdeohjelman lähtökohtana on tukea opiskeluhyvinvointia ja sen tavoitteina ovat

  • päihteetön opiskeluympäristö
  • päihdehaittojen ehkäiseminen
  • päihteidenkäytön tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen, sekä tarkoituksenmukainen toiminta päihteidenkäyttöä epäiltäessä ja päihteidenkäytön seuraamusten soveltamisessa.

Vaasan ammattikorkeakoulussa ei suosita eikä tueta käyttäytymistä, joka rohkaisee päihteiden käyttöön. Päihdeohjelmassa painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa sekä opiskelijan varhaista tukemista päihdeongelmien ilmentyessä. Ohjelmassa esitetään myös toimintaohjeet ja tehtävänjaot päihdeongelmia kohdattaessa, sekä seuraamukset päihtyneenä esiintymisestä.

Työharjoittelussa noudatetaan harjoittelupaikan ohjeistuksia sekä oppilaitoksen päihdeohjelmaa. Harjoittelupaikan tulee ottaa yhteyttä ammattikorkeakouluun päihteiden väärinkäytön ilmetessä tai sitä epäiltäessä harjoitteluaikana.

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita sekä päihdetarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä tai liuottimia. Päihdeongelma ja päihteiden väärinkäyttö tarkoittavat tässä päihdeohjelmassa sellaista päihteiden liika- ja sekakäyttöä, joka vaikuttaa haittaavasti henkilön opiskeluun tai vaarantaa henkilön oman tai oppimisympäristön turvallisuuden.

Tämä opiskelijahyvinvointityöryhmän laatima päihdeohjelma on hyväksytty rehtorin päätöksellä 7.5.2024. Opiskelijahyvinvoinnin työryhmä seuraa päihdeohjelman toteuttamista Vaasan ammattikorkeakoulussa ja huolehtii sen päivittämisen tarpeista. Opiskelijakunta VAMOK sekä YTHS ovat edustettuna opiskelijahyvinvointityöryhmässä.

 

Sisältö:

  • Johdanto
  • 1. Päihdeohjelmaa taustoittava lainsäädäntö ja toimintaohjeisto
  • 2. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy
    • 2.1 YTHS
    • 2.2 Opiskelijakunnan rooli päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä
  • 3. Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteidenkäyttöön puuttuminen
    • 3.2 Hoitoonohjaus
  • 4. Kurinpidollinen toiminta ja seuraamukset päihteidenkäyttöä epäiltäessä
    • 4.1 Opiskelutilanteesta poistaminen
    • 4.2 Päihteidenkäyttö kansainvälisen opinto- tai harjoittelujakson aikana
    • 4.3 Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen
    • 4.4 Huumausainetestaus
    • 4.5 Päihteiden käyttö ja huumausainetestaus työharjoittelussa
    • 4.6 Opiskeluoikeuden peruuttaminen (Sora-lainsäädännön alaiset tutkinnot)
    • 4.7 Opiskeluoikeuden palauttaminen
  • 5. Arkaluontoisten tietojen käsittely ja luottamuksellisuus
    • 5.1 Arkaluonteisten tietojen säilyttäminen
  • 6. Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut
  • 7. Lomakkeet
  • 8. Lähteitä

 

Päihdeohjelman työryhmä 2024

1.Päihdeohjelmaa taustoittava lainsäädäntö ja toimintaohjeisto

1. Päihdeohjelmaa taustoittava lainsäädäntö ja toimintaohjeisto

Ammattikorkeakoululaki (9932/2014 § 36) velvoittaa ammattikorkeakouluja laatimaan kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseen ja päihdeongelmaan puuttumiseen, jotta se voi vaatia huumausainetestiä koskevan todistuksen ammattikorkeakoululain määrittämissä tilanteissa. Tämä ohjelma sisältää lainkohdassa mainitut toimintaohjeet.

Päihdeohjelmassa mainittujen toimenpiteiden taustalla ovat ammattikorkeakoululaki, tupakka-, huumausaine- ja rikoslaki sekä SORA-lainsäädäntö. Päihdeohjelman lisäksi ammattikorkeakoululla on opiskelijoiden hyvinvointiohjelma.

Vaasan ammattikorkeakoulun päihdeohjelman tavoitteena on päihteetön opiskeluympäristö.

Järjestyssäännöt

Vamkin järjestyssäännöillä pyritään ylläpitämään ja parantamaan ammattikorkeakoulun yleistä turvallisuutta, työ- ja opiskeluviihtyisyyttä sekä henkilöiden tasa-arvoista kohtelua (1§). Järjestyssääntöjen 5§:ssä todetaan seuraavaa:

Ammattikorkeakoulun alueella ei saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena. Henkilökunnan tai vartiointiliikkeen edustajalla on oikeus poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyvä tai häiritsevästi käyttäytyvä henkilö alueelta. Päihteiden nauttiminen on sallittu kuitenkin erikseen luvan saaneissa tapahtumissa. Päihteiden käyttö ei saa edellä mainituissakaan tilanteissa kuitenkaan aiheuttaa häiriötä.

Milloin opiskelijan epäillään olevan päihtynyt, opiskelijaa voidaan estää osallistumasta opetukseen tai tarvittaessa keskeyttää hänen osallistumisensa. Henkilökunnan osalta menetellään työlainsäädännön mukaisesti.

Tupakkatuotteiden käyttö (myös nuuska ja sähkötupakka) on sallittu vain ulkona, tupakointiin varatuilla paikoilla. Tupakointi on kielletty sisäänkäyntien läheisyydessä.

Opiskelijan huumausainetestauksesta on voimassa, mitä ammattikorkeakoululaissa siitä säädetään.

Huumausainelaki

Huumausainelain (2008/373) 5 §:n mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa tarkoituksissa, siten kun niistä erikseen huumausainelaissa tai muualla laissa säädetään.

Jos ammattikorkeakoululla on perusteltu syy epäillä, että ammattikorkeakoulun tiloissa tai alueella pidetään hallussa, käytetään tai välitetään huumausaineita, tehdään tästä ilmoitus ammattikorkeakoulun turvallisuuspäällikölle.

Päihteiden käytön ennaltaehkäisy liittyy monisäikeisesti myös VAMKin eettiseen toimintaohjeistoon, jossa sitoudumme mm. opiskelijoiden tukemiseen ja avoimeen keskustelukulttuuriin.

 

2. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy

2. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy

Ehkäisevä päihdetyö on osa opiskelijahyvinvoinnin edistämistä, jonka pyrkimyksenä on torjua ja ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Päihteiden käyttöön puuttuminen on välittämistä opiskelijasta ja koko yhteisöstä.

Vaasan ammattikorkeakoulussa ennaltaehkäisevä päihdetyö keskittyy yksilötasolla vapaaehtoisuuteen perustuvaan terveystapaamiseen tai tarkastukseen, henkilökohtaisiin ohjaustilanteisiin ja tulo- ja kehityskeskusteluihin. Ryhmä- ja yhteisötasolla huomiota kiinnitetään opiskelijoiden yhteisöllisyyteen ja välittävään opiskelukulttuuriin (mm. kaikille pakollinen opiskeluun orientoiva opintojakso, erilaiset tapahtumat, YTHS:n kampanjat).

Kaikkien Vaasan ammattikorkeakoulussa aloittavien uusien opiskelijoiden orientaatiojaksoon sisällytetään opiskeluhyvinvoinityöryhmän organisoima infotilaisuus, jossa opiskelijoille kerrotaan päihdeohjelmasta ja opiskelijoiden hyvinvointiohjelmasta. Tällä voidaan varmistaa tiedotus hyvinvointipalveluista tasapuolisesti kaikille uusille aloittaville opiskelijoille. Tutor-opiskelijoiden avulla kannustetaan myös jatkavia opiskelijoita mukaan näihin infotilaisuuksiin

Opiskeluterveydenhuollossa päihteiden riskikulutuksen seulonta on jatkuvaa toimintaa ja osa Vaasan ammattikorkeakoulun ehkäisevää päihdetyötä.

2.1 YTHS

Opiskeluterveydenhuolto (YTHS) tukee opiskelijoiden päihteettömyyttä ja päihteiden riskikäytön ennaltaehkäisyä. Opiskeluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan haitallinen päihteiden käyttö ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyssä (TerveysStartti) kartoittamalla alkoholin riskikäyttöä sekä kysymällä yksityiskohtaisesti huumeiden ja lääkkeiden päihdekäytöstä. Terveyskyselyn vastausten perusteella opiskeluterveydenhuolto voi tarvittaessa kutsua opiskelijan terveystarkastukseen, jonka yhteydessä annetaan tietoa päihteiden käytön vaikutuksesta terveyteen ja opiskelukykyyn. Tämän lisäksi opiskeluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan riskikäyttöä ja siitä johtuvia oireita osana jokapäiväistä terveyden- ja sairaanhoitotyötä.

Jos opiskeluterveydenhuollossa tehdyn päihdekartoituksen perusteella opiskelijan päihteiden käytön riskit ovat kasvaneet, pohditaan yhdessä keinoja niiden vähentämiseksi. Mikäli terveydenhuollon ammattilaisella herää muuten huoli opiskelijasta, käynnistetään opiskelukykyä edistäviä ja tukevia toimenpiteitä sekä arvioidaan erityisen tuen tarvetta. Jos päihteiden käytön riskit ovat suuret ja päihdeongelma vaikeuttaa opiskelijan selviytymistä opinnoista, opiskeluterveydenhuollon työntekijä ohjaa opiskelijan eteenpäin päihdehoidosta vastaavaan palveluun. Opiskeluterveydenhuolto ohjaa ja rohkaisee opiskelijaa keskustelemaan oppilaitoksen vastuuhenkilön kanssa tilanteestaan ja kutsuttuna osallistuu hoitoonohjausneuvotteluun.

Opiskeluterveydenhuollon toiminnan tavoitteena on riskikäytön tunnistaminen ja ehkäisy sekä päihteettömyyteen kannustaminen. Osana YTHS:n toimintaa on opiskeluyhteisötyö, jossa ennaltaehkäisevää päihdetyötä toteutetaan esimerkiksi tapahtumien, kampanjoinnin ja tiedottamisen kautta sekä osallistumalla korkeakoulun hyvinvointityöryhmän kokouksiin.

YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia eikä niistä välitetä tietoa korkeakoululle. Mikäli opiskelijan epäillään olevan päihteiden käytön vuoksi vaaraksi opiskeluyhteisön tai harjoittelupaikan turvallisuudelle, on terveydenhuollon ammattihenkilöllä salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja korkeakoulun rehtorille, harjoittelusta vastaaville henkilöille ja korkeakoulun turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojalakia 5.12.2018 (1050/2018).

2.2 Opiskelijakunnan rooli päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä

Opiskelijakunta VAMOK tekee ennaltaehkäisevää työtä osallistumalla opiskelijahyvinvointityöryhmän toimintaan sekä koordinoimalla opiskelija-tutorointia.

VAMOK tukee opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja päihteetöntä opiskelijakulttuuria erilaisten tapahtumien sekä liikunta- ja kerhotoiminnan kautta. Kaikkeen opiskelijakunnan toimintaan on mahdollista osallistua päihteettömästi.

3. Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteidenkäyttöön puuttuminen

3. Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteidenkäyttöön puuttuminen

Perusteltu epäily opiskelijan päihteiden käytöstä voi syntyä esimerkiksi opettajan tai harjoittelun ohjaajan havainnoista opiskelijan käyttäytymisessä, tai muulta luotettavalta tahoilta saadusta palautteesta. Päihteiden haitallinen käyttö voi ilmetä päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä, alkoholin tuoksuna tai muina päihteiden käytön merkkeinä. Vaasan ammattikorkeakoulun henkilökunnan tulee puuttua päihteidenkäyttöön ja ohjata opiskelija avun piiriin. Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta asianosaisten oikeusturvasta.

Myös vapaa-ajalla tapahtuneen päihteidenkäytön seurauksena ilmenevät opiskelun ongelmat voivat edellyttää päihdeohjelman mukaista toimintaa.  YTHS pyrkii tunnistamaan haitallisen päihteiden käytön opiskelijoiden TerveysStartti-kyselyssä (ks. luku YTHS) ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa vastaanotolle.

Opiskelijat ovat avainasemassa opiskelijatovereiden päihdeongelmien tunnistamisessa. He havaitsevat todennäköisesti muita tahoja helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia. Tällaisissa tilanteissa asia suositellaan otettavan puheeksi. Päihdepuhe vaatii luottamusta:

  • Kuuntele. Kuuntele. Kuuntele.
  • Älä arvaa.
  • Älä kaunistele.
  • Älä vähättele.
  • Apua saa. Tukea saa.

Päihteidenkäyttöön pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, loukkaamatta asianosaisten oikeusturvaa. Alla kuvataan erilaisia tapoja puuttua päihdeongelmaan.

3.1 Puheeksiotto

Haitallinen päihteidenkäyttö voi ilmentyä erilaisina elämänhallinnan ja toimintakyvyn ongelmina, joihin koko korkeakouluyhteisö voi puuttua niitä havaitessaan. Puheeksiotolla tuetaan opiskelijan elämänhallintaa ja se on aina opiskelijan kannalta hyödyllistä. Jos henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia on otettava opiskelijan kanssa puheeksi välittömästi. Huolen ilmaisu opiskelijan tilanteesta ei tarvitse todistusaineistoa, ja sen on aina tapahduttava rakentavasti ja leimaamattomasti.

Puheeksiotto on varhaista puuttumista, jonka tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan hyvinvoinnista ja päihteidenkäytöstä.

Puheeksiotto

  • on ensisijainen toimi, kun opiskelijan päihteidenkäyttö on huolta herättävää;
  • tapahtuu aina kahden kesken, eikä koskaan ryhmätilanteessa tai muiden kuullen;
  • käydään ryhmänohjaajan tai sillä hetkellä opiskelijan tilanteesta parhaiten perillä olevan opetushenkilökuntaan kuuluvan aloitteesta;
  • on aina luottamuksellinen tapahtuma, josta puheeksiottaja ei saa jakaa tietoja ilman opiskelijan suostumusta, ja
  • toistetaan parin viikon sisällä tilanteen uudelleen arvioimiseksi.

Puheeksioton jatkotoimenpiteistä sopivat osapuolet yhdessä. Tämän yhteydessä suositellaan aina yhteydenottoa YTHS:ään kokonaistilanteen ja tuen tarpeen arviointia varten, sekä ohjataan opiskelijaa tutustumaan päihdeohjelmaan ja opiskelijoiden hyvinvointiohjelmaan.

Myös toinen opiskelija voi ottaa päihteidenkäytön puheeksi esimerkiksi kysymällä opiskelijan vointia tai ohjata opiskelijaa keskustelemaan ryhmänohjaajan kanssa.

Kun sinulla herää huoli opiskelutoverin päihteiden käytöstä

  • Valitse rauhallinen ja turvallinen tilanne
  • Ilmaise huolesi opiskelutoverille ja pyri kuuntelemaan
  • Auta opiskelijaa olemaan yhteydessä ryhmänohjaajaan tai terveydenhoitajaan. Voit tarvittaessa auttaa ajan varaamisessa

Voit myös ilmaista huolesi opiskelutoverisi päihteiden käytöstä ryhmänohjaajalle tai muulle VAMKIn opetus- tai tukihenkilöstöön kuuluvalle.

3.2 Hoitoonohjaus

Ensisijaisena tavoitteena on opiskelijan omaehtoinen hoitoon hakeutuminen. Opiskelija voi kääntyä YTHS:n tai kuraattorin puoleen, tai olla suoraan yhteydessä päihdehuollon palveluihin (ks. luku ”Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut”).

Opiskelija ohjataan hoitoon, mikäli

  • päihteidenkäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin,
  • vaarantanut turvallisuutta tai opiskelijan omaa terveyttä, tai
  • huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista.

Hoitoonohjausneuvottelun kutsuu koolle koulutuspäällikkö ja siihen osallistuvat

  1. opiskelija,
  2. YTHS:n edustaja,
  3. koulutusyksikön edustajat (koulutuspäällikkö ja ryhmänohjaaja), sekä
  4. tarvittaessa opiskelijan tukihenkilö.

Koulutuspäällikkö toimii neuvottelun puheenjohtajana ja tekee neuvottelusta kirjauksen Pepin sopimuspankkiin.

Hoitoonohjausneuvottelun tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään hoidon tarpeensa ja hakeutumaan tuen piiriin ja varmistaa, että tukea on saatavilla. Vastuu hoitoon sitoutumisesta on opiskelijalla ja vastuu hoidosta on terveydenhuollon toimintayksiköllä. Korkeakoulu ei voi ottaa vastuuta opiskelijan hoidosta eikä korkeakoululla ole oikeutta saada tietoa opiskelijan hoidosta ilman lakisääteistä perustetta.

Jos opiskelija on ollut päihdeongelman vuoksi pois opinnoista, tarjotaan hänelle tukea opintojen jatkamiseen mm. henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen (ryhmänohjaaja/opinto-ohjaaja) ja kuraattorin tuella.

 

4. Päihteet opiskeluympäristössä

4. Kurinpidollinen toiminta ja seuraamukset päihteidenkäyttöä epäiltäessä

4.1 Opiskelutilanteesta poistaminen

Vaasan ammattikorkeakoulun järjestyssäännön 5§ mukaan ammattikorkeakoulun alueella ei saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena. Henkilökunnan tai vartiointiliikkeen edustajalla on oikeus poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyvä tai häiritsevästi käyttäytyvä henkilö alueelta. Jos opiskelijan epäillään olevan päihtynyt, opiskelijaa voidaan estää osallistumasta opetukseen tai tarvittaessa keskeyttää hänen osallistumisensa. Jos henkilö kieltäytyy poistumasta, pyydetään paikalle poliisi.

Jos opiskelija poistetaan opetustilanteesta päihteidenkäytön takia, asiasta tehdään poistotilanteessa olleen opettajan tai koulutuspäällikön toimesta ilmoitus turvallisuuspäällikölle.

Poistumismääräys ja kirjausohje koskevat myös harjoittelujaksoja. Jos tilanteeseen liittyy väkivaltaista käytöstä, asiasta tehdään rikosilmoitus.

Opetustilanteesta tai työharjoittelusta poistaminen johtaa aina hoitoonohjausneuvotteluun.

4.2 Päihteidenkäyttö kansainvälisen opinto- tai harjoittelujakson aikana

Päihdeohjelmaa sovelletaan myös tutkinto-opiskelijoiden kansainvälisen opinto- ja harjoittelujaksojen aikana. Kansainvälisen opinto- ja harjoittelujakson aikana päihdeohjeistusta määrittelevät myös vastaanottavan oppilaitoksen tai harjoittelupaikan säännöt sekä eri kohdemaiden lait ja asetukset.

Päihteidenkäytön vaikuttaessa opintojen suorittamiseen tai vaarantaessa opiskelijan terveyden, vastaanottavan oppilaitoksen tai harjoittelupaikan yhteyshenkilö ottaa yhteyttä vaihtojakson yhteyshenkilöön Vaasan ammattikorkeakoulussa. Yhteyshenkilö ilmoittaa asiasta välittömästi opiskelijan yksikön johtajalle, joka käynnistää päihdeohjelman mukaiset toimenpiteet. Vaihtojakson yhteyshenkilöltä pyydetään myös kirjallinen kuvaus tapahtuneesta.

Kansainvälisen opinto- tai harjoittelujakson keskeyttämisestä päättää rehtori yksikönjohtajan esityksestä. Jakson keskeyttäminen voi vaikuttaa myös opiskelijalle maksettuihin apurahoihin. Kansainvälisen opinto- tai harjoittelujakson keskeytyessä yksikönjohtaja ilmoittaa asiasta kansainvälisten asioiden toimistoon, joka tiedottaa opiskelijaa vaihdon keskeytymisestä, sekä mm. apurahan mahdollisesta takaisinperinnästä. Opiskelija vastaa itse harjoittelun keskeytymisestä johtuvista matkajärjestelyistä ja -kustannuksista.

4.3 Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan opetustilasta tai tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on huumausainetestauksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin, kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin (Ammattikorkeakoululaki §38).

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Rehtori päättää varoituksesta, ammattikorkeakoulun hallitus erottamisesta.

Asiasta on tehtävä hallintopäätös, ja opiskelijaa on kuultava kohtuullisessa kuulemisajassa. Kuulemistilaisuuteen kutsuttaessa opiskelijalle pitää olla tiedossa mihin kuuleminen tähtää. Kuultavalle on annettava mahdollisuus saada nähtäväksi kaikki materiaali ja kuultavan tulee saada aikaa valmistautua kuulemiseen 14 vuorokauden ajan.

4.4 Huumausainetestaus

Opiskelijan huumausainetestauksesta on voimassa, mitä ammattikorkeakoululaissa siitä säädetään.

Vaasan ammattikorkeakoulu, yksikönjohtajan määräyksestä, voi velvoittaa opiskelijan esittämään kohtuullisen ajan sisällä huumausainetestistä todistuksen, jos on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista (36.1 §).

Perusteltu epäily voi perustua esim. opettajan tai harjoittelun ohjaajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana.

Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

  • vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, tai
  • vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, tai
  • vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, tai
  • merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Mikäli opiskelija kiistää huumausainetestauksen edellytysten täyttymisen, mutta antaa suostumuksensa testaukseen, on testaus perusteltua tehdä.

Päätöksen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tekee yksikön johtaja. Huumausainetesti järjestetään kiireellisenä asiana. Opiskelijan toimintakykyä arvioidaan korkeakoulussa tai harjoittelupaikassa täyttämällä Tiedonsiirto terveydenhuollolle -lomakkeessa oleva päihtymystilan arviointi ja kuvaamalla vapaamuotoisesti opiskelijan toimintakykyä.

Täytetty lomake annetaan opiskelijalle, joka vie lomakkeen välittömästi YTHS:ään tai terveydenhuollon päivystyksen yksikköön, jossa tehdään lähete laboratoriotestaukseen. Lähetteen tekijä informoi opiskelijaa näytteenottopaikasta. Korkeakoulu informoi terveydenhuollon yksikköä heti, kun se on velvoittanut opiskelijaa esittämään todistuksen.

Yhteystiedot

Ma-to 8–15, pe 8–14:

  • YTHS hoidontarpeen arvioinnin valtakunnallinen palvelunumero, p. 046 710 1073
  •  YTHS:n Vaasan palvelupiste, p. 041 730 8340

Päivystysaikana:

  • Vaasan keskussairaalan päivystys, p. 116 117

Korkeakoulu vastaa huumausainetestien tekemisestä ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä testattavan matkakustannuksista.

Opiskelijalla tulee olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana sekä vastaanotolla että laboratoriossa näytteitä otettaessa tai toisena vaihtoehtona mukana täytyy olla saattajan korkeakoulun edustaja, joka pystyy varmistamaan opiskelijan henkilöllisyyden.

Huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri YTHS:stä antaa opiskelijalle laboratoriotutkimusten valmistuttua huumausainetestausta koskevan todistuksen. Opiskelijan tehtävänä on toimittaa todistus korkeakoululle. Korkeakoululla ei ole lain mukaan oikeutta saada todistusta suoraan YTHS:stä.

Tarkempaa tietoa Sora-lainsäädännön toimeenpanosta löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta 2015:2.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin; esim. kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen erottamiseen.

Jos opiskelija kieltäytyy tutkimuksista tai rikosrekisteriotteen näyttämisestä, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kun hän suostuu näihin (38.4 §)

4.5 Päihteiden käyttö ja huumausainetestaus työharjoittelussa

Päihteiden käyttöä harjoittelun aikana epäiltäessä sovelletaan hoitoonohjauksen ohjetta (ks. luku 3.1.2).

Päihtymyksestä johtuvaan häiritsevään tai uhkaavaan käytökseen voidaan puuttua tietämättä päihtymyksen tarkkaa syytä. Opiskelijan toimintakykyä arvioidaan korkeakoulussa tai harjoittelupaikassa täyttämällä Tiedonsiirto terveydenhuollolle -lomakkeessa oleva päihtymystilan arviointi ja kuvaamalla vapaamuotoisesti opiskelijan toimintakykyä harjoittelujaksolla.

Epäily huumeidenkäytöstä on selvitettävä ennen kurinpidollisia toimia. Harjoittelussa testaukseen lähettämisestä vastaa opiskelijan yksikön johtaja, saatuaan tilanteesta tiedon harjoittelusta vastaavalta opettajalta. Harjoittelu keskeytetään huumetestin valmistumiseen saakka.

Huumausaineiden käyttöä harjoittelujaksolla epäiltäessä sovelletaan huumausainetestauksen ohjetta (ks. luku 4.5).

4.6 Opiskeluoikeuden peruuttaminen (Sora-lainsäädännön alaiset tutkinnot)

SORA-lainsäädäntöä sovelletaan SORA-tutkintoihin joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

SORA-lainsäädännön tavoitteena on antaa ammattikorkeakoululle mahdollisuus puuttua opintojen aikana ilmenevään soveltumattomuuteen ao. alalle ja vähentää riskiä sille, että jonkun toisen turvallisuus tai yksityisyys vaarantuu työharjoittelun aikana. Ammattikorkeakoululla on SORA-lainsäädännön harkinnanvara, jota sen tulee käyttää.

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa VAMK:n hallituksen päätöksellä, jos (33.1 §)

  1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden tai osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toiminaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa;
  2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
  3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen tietyistä Ammattikorkeakoululain 33.2 §:ssä mainituista rikoksista.

4.7 Opiskeluoikeuden palauttaminen

Opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista, jos sen peruuttamisen aiheuttaneet syyt ovat poistuneet ja hän täyttää tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opiskelija toimittaa lausunnon laativalle lääkärille opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvät terveystiedot, opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen ja tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Lausunnossa otetaan kantaa täyttääkö hän tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.

Jos opiskelija on rajoituksin sopiva, kuvataan rajoitteet ja arvioidaan millä keinoilla esteet olisivat poistettavissa. Opiskelija toimittaa lausunnon ja opiskeluoikeuden palauttamishakemuksen koulutuksen järjestäjän asettamalle monijäseniselle toimielimelle, joka tekee päätöksen.

Jos opiskeluoikeus palautetaan, hänelle tulee opiskeluterveydenhuollossa tehdä erityisen tuen tarpeen arvio.

 

5. Arkaluontoisten tietojen käsittely ja luottamuksellisuus

5. Arkaluontoisten tietojen käsittely ja luottamuksellisuus

Koulutuksen järjestäjä määrää johtosäännössään tai muussa sisäisessä määräyksessään ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluontoisten tietojen käsittelyä. Lain mukaan opiskelijaksi hakevan ja opiskelijan terveydentilaa tai rikosrekisteriotetta koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta tai antavat lausuntoja näistä asioista.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä edellyttää opiskelijaa esittämään rikosrekisteriotteen ennen alaikäisten lasten parissa tehtävää harjoittelujaksoa. Rikosrekisteriotteeseen merkitään tiedot lapseen kohdistuvista rikoksista, seksuaali- tai väkivaltarikoksista, vapauteen kohdistuvista rikoksista, sekä huumausainerikoksista. Rikosrekisteriote on voimassa 6 kk ja se tulee hakea harjoittelun ollessa ajankohtainen. Koulutuksen järjestäjä tiedottaa opiskelijaa siitä, kenelle tämä esittää rikosrekisteriotteen, jos opiskeluun liittyviin käytännön työtehtäviin kuuluu alaikäisten kanssa työskentelyä. Koulutuksen järjestäjän valtuuttama henkilö merkitsee rikosrekisteriotteen esitetyksi.

Mikäli rikosrekisteriote sisältää tiedon rikoksesta, jonka perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa (ks. Yllä), rikosrekisteriote toimitetaan sille koulutuksen järjestäjän nimeämälle ammattihenkilölle, jonka tehtäviin kuuluu valmistella asia koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen päätettäväksi. Rikosrekisteriote säilytetään tämän henkilön hallussa siihen saakka, kunnes opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta asiasta on lainvoimainen päätös, tai asia on siirtynyt muutoksenhaun johdosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan käsittelyyn.

Rikosrekisteriote säilytetään lukitussa kaapissa, eikä sitä saa näyttää muille kuin niille henkilöille, jotka valmistelevat monijäsenisen toimielimen päätöstä tai jotka ko. toimielimen jäsenenä tai esittelijänä osallistuvat päätöksentekoon mahdollisesta opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Mikäli opiskelija ei hae muutosta monijäsenisen toimielimen tekemään päätökseen, rikosrekisteriote palautetaan opiskelijalle heti, kun monijäsenisen toimielimen päätös on saanut lainvoiman. Mikäli opiskelija hakee muutosta päätökseen opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta, rikosrekisteriotetta säilytetään oppilaitoksessa siihen saakka, kunnes se lähetetään muiden asiaan liittyvien asiakirjojen mukana opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalle asian käsittelyä varten.

5.1 Arkaluonteisten tietojen säilyttäminen

Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Lisätietoa arkaluonteisten tietojen käsittelystä sekä säilyttämisestä löytyy Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta.

 

6. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen

6. Opiskelupaikkakunnan päihdepalvelut

7. Lomakkeet

7. Lomakkeet

  • Opintojen aikana tehtävä terveydentila- ja toimintakykyarvion taustatietolomake
  • Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle, kun opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskeva todistus
  • Tutkimuspyyntö veren ja virtsan laaja huumausaine- ja lääkeaineseulonta
8. Lähteitä

8. Lähteitä