Tutkintosääntö
Tutkintosääntö ja ammattikorkeakoulun tehtävä
Tutkintosääntö
Viralliset, opintoihin liittyvät Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymät ohjeet on koottu tutkintosääntöön, joka vahvistetaan vuosittain.
Oheinen tutkintosääntö on voimassa 1.8.2024 alkaen (lukuvuosi 2024-2025).
Ammattikorkeakoulun tehtävä on ammattikorkeakoululain (932/2014) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (1129/2014) mukainen.
Vaasan ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua. Tehtäviään hoitaessa Vaasan ammattikorkeakoulun tulee edistää jatkuvaa oppimista.
Vaasan ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään ne tutkinnot ja niihin liittyvät tutkintonimikkeet, joita sen tulee antaa. Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Vaasan ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Vaasan ammattikorkeakoulu voi järjestää erikoistumiskoulutusta toimiluvan mukaisilla aloilla. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoulujen keskinäisessä sopimuksessa.
Koulutustehtävän lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa opetukseen integroitua ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu alueellisen kehityksen edistämiseen sekä yhteistyöhön pienten ja keskisuurten yritysten kanssa
Vaasan ammattikorkeakoulun toiminta ja tutkintojen antaminen perustuu Valtioneuvoston Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:lle antamaan toimilupaan.
Vaasan ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuudet ovat 210 ja 240 opintopistettä (op). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuus on 60 tai 90 (op).
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Opintojen tavoitteena on saavuttaa:
- laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten
- edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen, ajan tasalla pysymiseen ja kehittämiseen
- valmiudet itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen
- riittävä viestintä- ja kielitaito sekä
- asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta, että opiskelija hankkii riittävän tieto- ja taitoperustan sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.
Ammattikorkeakouluopintojen järjestäminen
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten (asetus 1129/2014 § 2).
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa koulutusten opinnot on suunniteltu siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa lukuvuosittain vähintään 60 opintopistettä. Opiskelijan opintojen suunnittelua, toteutumista ja valmistumista tuetaan opintojen ohjauksella.
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena, tai muutoin erillisinä opintoina voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija saa ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta ei voi suorittaa tutkintoa.
Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia. Haettaessa avoimen polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, edellytetään hakijalta kuitenkin soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä 2 vuoden työkokemusta asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti hakijalta voidaan hyväksyä opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto. Myös tässä tapauksessa vaaditaan vähintään 2 vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.
Vaasan ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijalle voidaan myöntää opiskeluoikeus avoimessa ammattikorkeakoulussa, mikäli hän ei ole samanaikaisesti läsnä olevana tutkinto-opiskeluoikeudessa.
Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja voi suorittaa kahdella eri tavalla: polkuopintoina tai yksittäisinä opintojaksoina.
Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa noudatetaan samoja arviointiperusteita kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Avoimen ammattikorkeakoulun, tai muutoin erillisenä opintoina suoritettavien opintojen opinto-oikeus rajoittuu vain niihin opintojaksoihin, joihin opiskelija on ilmoittautunut. Opinnoista voidaan periä erillinen maksu.
Polkuopiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka saavat opinto-oikeuden yhden lukuvuoden ajaksi ja joiden tavoitteena on hakeutua erillishaussa avoimen väylän kautta tutkinto- opiskelijoiksi. Polkuopinnot muodostuvat tutkintokoulutuksen ensimmäisen vuoden opinnoista. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille ei tehdä opintojen tai osaamisen hyväksilukuja. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan on kuitenkin mahdollista siirtää muissa korkeakouluissa ristiinopiskelun kautta suorittamiaan (opintojen aikaisia) opintosuorituksia Vaasan ammattikorkeakouluun.
Polkuopintojen päätyttyä opiskelija saa suorituksistaan opintosuoritusotteen.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää sille myönnetyn toimiluvan rajoissa erikoistumiskoulutusta ja tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinenjärjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan sovelletaan tämän lain 25–27, 33–40 ja 57–61 §:ää. Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulu ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää 28 §:n mukaisen opiskelijavalinnan.
Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Tilaaja ei voi kuitenkaan periä maksuja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisilta eikä niiltä, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Tilaaja ei voi periä maksuja myöskään niiltä, joilla on ulkomaalaislain (301/2004) nojalla myönnetty Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen
Vaasan ammattikorkeakouluun otetaan opiskelijoita joko yhteis- tai erillishaun kautta. Aloituspaikoista ja koulutustarjonnasta päättää osakeyhtiön hallitus. Opiskeluoikeus syntyy silloin, kun opiskelija vahvistaa paikan Opintopolussa tai muulla korkeakoulun määräämällä tavalla.
Todistukset tarkistetaan vain erikseen pyydettäessä niiltä opiskelijaksi hyväksytyiltä, joiden pohjakoulutustietoja ei saada sähköisesti.
Opiskelupaikka on ehdollinen siihen asti, kunnes todistusarvosanat ja työkokemus on tarkistettu. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija ei ole toimittanut todistuksia ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Opiskelijavalinnan purkamisesta päättää hallitus.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Todistusten tarkistamisesta, siihen liittyvästä tiedotuksesta ja ohjeistuksesta vastaa hakijapalvelut.
Opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua opiskelijavalinnan tulokseen Vaasan ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.
Avoimeen ammattikorkeakouluun opiskelijaksi hyväksytään pääsääntöisesti opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä tai muulla etukäteen ilmoitetulla tavalla.
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Kuitenkaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen voi myös olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelu sitä edellyttävät. Molemmat kohdat edellyttävät harkintaa.
Vaasan ammattikorkeakoulu tiedottaa hakijoille terveydentilaa koskevista vaatimuksista sekä muista edellytyksistä, jotka liittyvät opintoihin. Hakijat voivat näin itse arvioida soveltuvatko he terveytensä tai toimintakykynsä osalta koulutukseen ja millaisia tietoja he ovat velvollisia antamaan Vaasan ammattikorkeakoululle.
Vaasan ammattikorkeakoululla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta ammattikorkeakoululta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä, jos opiskelija on hakenut Vaasan ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijaksi.
Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, Vaasan ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:
1) Opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa
2) On ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
3) Opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Ammattikorkeakoululla on oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta oppilaitokselta. Vaasan ammattikorkeakoulussa peruuttamista koskevia tietoja toiselta oppilaitokselta pyytää ja niitä toiselle oppilaitokselle antaa yksikön johtaja.
4) Opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta taikka vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja jos peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi.
Vaasan ammattikorkeakoulu pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväkseen, kun opinnoissa annetaan tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Kohtia 2), 3) ja 4) sovelletaan vain 31.12.2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista Vaasan ammattikorkeakoulun on yhdessä opiskelijan kanssa selvitettävä tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää Vaasan ammattikorkeakoulussa sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijalle voidaan tarvittaessa järjestää erillinen valintakoe. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee yksikön johtaja. Päätöksestä ilmenee myös nykyisestä opiskeluoikeudesta luopuminen.
Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää Vaasan ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
Jos sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilan tai toimintakyvyn takia, voi opiskelija hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Hakijan on osoitettava, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa terveydentilaansa koskevat lausunnot. Hakemus on vapaamuotoinen eikä palauttamisen hakemiselle ole määräaikaa. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää Vaasan ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijat ammattikorkeakoulun sisällä voidaan valita erikseen muista siirto-opiskelijoista.
Vaasan ammattikorkeakoulu noudattaa siirtohaussa rehtorin päättämiä valintaperusteita. Opinto-ohjaaja tekee päätöksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta.
Opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen Vaasan ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta.
Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelija voi hakea toiseen koulutukseen ammattikorkeakoulun sisäisenä siirtona. Siirtyminen voi tapahtua vain lukukausien vaihteessa ja aikaisintaan toisen lukukauden alusta. Siirron edellytyksenä on, että opiskelija on edennyt opinnoissaan 55 op/lukuvuosi suoritusvauhdilla. Vaihto vieraskieliseen koulutukseen edellyttää kielitaidon osoittamista erikseen ilmoitettavalla tavalla. Sisäistä siirtoa haetaan erillisellä lomakkeella.
Opiskelija voi hakea myös tutkintonsa toteutustavan (päivätoteutus, monimuotototeutus, verkkototeutus) vaihtoa. Ryhmän vaihto voidaan hyväksyä perustellusta syystä, mikäli koulutuksella on mahdollisuus ottaa opiskelija.
Opinto-ohjaaja tekee päätöksen sisäisestä siirrosta (koulutusohjelman vaihto). Opiskeluoikeus lasketaan alkaneeksi siitä, kun opiskelija on ottanut paikan vastaan ensimmäisen kerran. Päätökseen voi hakea kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Vaihto-opiskelijaksi hyväksytään opiskelijoita pääsääntöisesti niistä ulkomaisista korkeakouluista, joiden kanssa Vaasan ammattikorkeakoululla on voimassa oleva opiskelijavaihtosopimus. Vaihto-opiskelijoiksi lasketaan myös kaksoistutkinto-opiskelijat, lyhytvaihtoon tulevat opiskelijat (alle 3 kk) ja koulutusviennin kautta tulevat opiskelijaryhmät.
Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevan opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja ammattikorkeakoulun määräämänä aikana aina kulloinkin voimassa olevien säädösten mukaan.
Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodelle, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeutta jäljellä. Lukuvuodelle tekemäänsä ilmoittautumista opiskelija voi muuttaa ainoastaan lukukausien vaihteessa ammattikorkeakoulun määrääminä ilmoittautumisaikoina. Myös opiskelijavaihtoon lähtevän tai vaihdossa olevan tutkinto-opiskelijan tulee tehdä ilmoittautuminen. Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen.
Poissaolevalla opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa opintoja siinä korkeakoulussa, johon hän on ilmoittautunut poissaolevaksi, eikä saada suoritusmerkintöjä opintosuoritusrekisteriinsä poissaolon aikana. Poissaolevalla opiskelijalla ei ole oikeutta opintotukeen, YTHS- terveyspalveluihin, ateriatukeen, matka-alennuksiin eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin.
Opiskelija on velvollinen pitämään yhteystietonsa ajan tasalla koko opiskelunsa ajan.
Harkinnanvaraisen lisäajan saaneella ja opiskeluoikeuden ylittäneellä opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissaolevaksi.
Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palautusta. Opiskeluoikeuden palautusta tulee hakea laskennallisen opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.Opiskeluoikeuden palautusta haetaan sähköisellä lomakkeella ja sen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu (A1440/2014). Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika kuluttaa opiskelijan poissaolokausia, mikäli opiskelijalla on poissaolo-oikeutta jäljellä. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli opiskelijalla on jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana realistinen mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun. Opiskeluoikeus palautetaan pääsääntöisesti seuraavan lukukauden alusta. Opinto-ohjaaja päättää opiskeluoikeuden palauttamisesta. Päätös opiskeluoikeusajan palauttamisesta on tehtävä kuukauden sisällä siitä, kun opiskelija on maksanut käsittelymaksun.
Vaasan ammattikorkeakoulu perii ammattikorkeakoululainsäädännön mukaisia lukuvuosimaksuja EU- ja ETA- alueen ulkopuolisilta tutkinto-opiskelijoilta vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa. Maksuvelvollisen opiskelijan tulee maksaa lukuvuosimaksu, jotta hän voi ilmoittautua läsnä olevaksi opiskelijaksi. Mikäli opiskelupaikan saanut maksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä, eikä ilmoittaudu poissaolevaksi, hän on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja menettää opiskeluoikeutensa. Ammattikorkeakoululla on stipendirahasto, johon sovelletaan omia säädöksiä. Ammattikorkeakoululla on apurahatoimikunta, joka käsittelee apuraha-anomukset voimassa olevan apurahasäännön ja sitä täydentävän ohjeen mukaisesti. Apurahatoimikunnan kokoonpanosta määrätään apurahaohjeessa.
Ammattikorkeakoulusta eronneen opiskelijan (opiskeluoikeusaika on päättynyt tai opiskelija on ilmoittanut eroavansa) tulee pääsääntöisesti hakea opiskelijaksi uudelleen normaalia hakumenettelyä käyttäen. Ammattikorkeakoulu voi hakemuksesta palauttaa opiskeluoikeuden ilman uutta hakumenettelyä tapauksissa, joissa opintoja puuttuu enintään noin 30 opintopistettä ja opiskelijalla on suunnitelma niiden toteuttamiseksi.
Tavoitteellisella tutkinnon suorittamisajalla tarkoitetaan suoritettavien opintojen laajuutta vuosina. Tavoitteellinen suorittamisaika vuosina on koulutuksen opetussuunnitelmassa (OPS) tai henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) määriteltyjen suoritusten laajuus jaettuna 60 opintopisteellä. Opinnot on suoritettava opiskeluoikeusaikana, viimeistään yhtä vuotta tavoitteellista suoritusaikaa pidemmässä ajassa. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (L 932/2014).
Opinnot järjestetään niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Laissa (932/2014) määritellyllä kokopäiväopiskelijalla tarkoitetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevaa henkilöä.
Erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeusaika määräytyy koulutuksen toteutusajan mukaisesti, opiskeluoikeusaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa yhdellä lukukaudella. Erikoistumiskoulutuksen opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi.
Kun opiskelija on käyttänyt säädetyn opiskeluoikeusaikansa, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Opiskelijan saatua ilmoituksen opiskeluoikeusajan päättymisestä, opiskelijalle voidaan erityisestä syystä, hänen hakemuksensa perusteella, myöntää harkinnanvaraista lisäaikaa enintään vuodeksi opintojen loppuun suorittamiseksi. Erityisen painavasta syystä aiemmin pidennettyä opiskeluoikeusaikaa voidaan jatkaa mainitun vuoden määräajan jälkeenkin, jos opinnot ovat edenneet aiemmin myönnettynä jatkoaikana, puuttuvien opintojen määrä on vähäinen ja opiskeluoikeusajan päättyminen olisi opiskelijan elämäntilanteen kannalta kohtuutonta.
Harkinnanvaraista lisäaikaa tulee hakea opiskeluoikeuden vielä ollessa voimassa. Opiskelija jättää lisäaikahakemuksen sähköiseen palveluun ja hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu (A1440/2014). Harkinnanvaraisen lisäajan myöntämisen perusteena on toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Opiskelijan hakemuksesta tulee ilmetä puuttuvien opintojen määrä, opinnäytetyön ja harjoittelun vaihe, suunnitelma puuttuvien opintojen suorittamiseksi, syy opintojen viivästymiseen sekä päivämäärä, johon mennessä opiskelija sitoutuu suorittamaan opinnot loppuun. Opinto-ohjaaja päättää opiskeluoikeusajan jatkamisesta. Päätös harkinnanvaraisen lisäajan myöntämisestä on tehtävä kuukauden sisällä siitä, kun opiskelija on maksanut käsittelymaksun.
Sosiaali- ja terveysalan AMK- opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvä lisäehto, ks. 7§.
Opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua harkinnanvaraista lisäaikaa koskevaan päätökseen Vaasan ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut henkilökohtaisesti mahdollisuus saada päätös tietoonsa.
Poissaolo-oikeutta koskevat säännöt määräytyvät sen mukaan, milloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta. Tutkinto-opiskelija, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1.8.2015 alkaneesta koulutuksesta, voi ilmoittautua poissaolevaksi enintään neljäksi lukukaudeksi ilman, että opiskeluoikeusaika kuluu. Poissaoloaikaa ei tällöin lasketa opiskelijan opintojen suorittamisaikaan.
Opiskelija, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan 1.8.2015 jälkeen alkaneesta koulutuksesta, voi ilmoittautua ensimmäisenä lukuvuonna poissaolevaksi ainoastaan asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun perusteella tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan perusteella. Lakisääteisen syyn todistava dokumentti on toimitettava opiskelijapalveluihin ammattikorkeakoulun määräämässä aikataulussa. Mikäli lakisääteisen syyn todistavaa dokumenttia ei ole toimitettu määräajassa, kuluttaa poissaolo opiskelijan läsnäolokausia.
1.8.2015 jälkeen aloittaneella opiskelijalla poissaolon lakisääteinen syy voi kohdistua myös muuhun opintojen vaiheeseen. Poissaolokausien määrää lakisääteisten syiden perusteella ei ole rajattu. Poikkeuksena sairaus/vamma, joka kuluttaa aina yhden lukuvuoden poissaolo- oikeutta, tällöin opiskelijalle ei jää enää yhden lukuvuoden subjektiivista poissaolo-oikeutta. Jos sairaus tai vamma jatkuu, se kuluttaa opiskelijan läsnäolokausia.
Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa em. syistä johtuvaa poissaoloa. Lisäksi opiskelija voi muusta syystä ilmoittautua poissaolevaksi enintään kahdeksi lukukaudeksi ilman, että opiskeluoikeusaika kuluu. Poissaoloaikaa ei tällöin lasketa opiskelijan opintojen suorittamisaikaan. Poikkeuksena sairaus tai vamma.
Poissaolevaksi ilmoittautuvan opiskelijan tulee ottaa huomioon mahdolliset vuosittaiset vaihtelut opintojen tarjonnassa. Koulutus saattaa loppua poissaolon aikana tai koulutusta ei järjestetä vuosittain. Vaasan ammattikorkeakoulu ei järjestä erikseen opintoja, jotka ovat muuttuneet tai loppuneet opiskelijan poissaolon aikana. Opiskelijan on syytä harkita poissaolevaksi ilmoittautumista huolella ja selvittää asiaa koulutusyksikön opinto-ohjaajan kanssa.
Opiskeluoikeuden palautuksen saaneella opiskelijalla on opiskeluoikeuden palauttamisen jälkeen oikeus ilmoittautua poissaolevaksi siinä tapauksessa, että hänellä oli opiskeluoikeusaikaa jäljellä opiskeluoikeuden päättyessä. Mikäli opiskelijan opiskeluoikeusaika oli käytetty kokonaan, opiskelijalla ei ole oikeutta ilmoittautua poissaolevaksi opiskeluoikeuden palautuksessa myönnetyllä opiskeluoikeusajalla.
Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta.
Mikäli opiskelija ei saa tutkintoaan valmiiksi opiskeluoikeusaikana, hän voi hakea opiskeluoikeuden jatkamista lisäajalla opintojen loppuun saattamiseksi. Opiskelijan on haettava lisäaikaa silloin, kun opiskeluoikeusaikaa on vielä jäljellä. Lisäaikaa ei myönnetä, jos opiskelijalla on jo tutkintoon vaadittavat suoritukset.
Ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista varten lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti kerran ja enintään kahdeksi lukukaudeksi, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: puuttuvia opintoja on enintään yhden vuoden opinnot ja opiskelija on esittänyt tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Lisäaika myönnetään täysinä lukukausina. Lisäaika voidaan myöntää kahta lukukautta pidemmäksi opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvien syiden perusteella, jolloin perusteiksi katsotaan opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus tai vammaisuus, poikkeuksellisen vaikea elämäntilanne, luottamustoimet ja muu opiskeluaikainen yhteiskunnallinen osallistuminen sekä huippu-urheilu. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa opiskelijan tulee toimittaa oma selvitys ja todentaa se luotettavalla dokumentilla.
Mikäli opiskelija ei suorita tutkintoa lisäajalla, hänelle voidaan hakemuksesta myöntää toinen lisäaika, mikäli opiskelija on osallistunut opetukseen tai on muutoin osoittanut pyrkivänsä suorittamaan opintonsa loppuun. Jos opiskelunäyttöä ei ole, perusteluna voidaan hyväksyä opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus tai vammaisuus, poikkeuksellisen vaikea elämäntilanne, luottamustoimet ja muu opiskeluaikainen yhteiskunnallinen osallistuminen sekä huippu-urheilu. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa opiskelijan tulee toimittaa oma selvitys ja todentaa se luotettavalla dokumentilla.
Opiskelija hakee lisäaikaa sähköisellä lomakkeella. Opiskelijan tulee liittää hakemukseen tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma suoritettavista opinnoista ja aikataulusta opintojensa loppuun saattamiseksi.
Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu (asetus 1440/2014). Harkinnanvaraisella lisäajalla ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Mikäli ammattikorkeakoulu ei myönnä lisäaikaa, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Opiskelijalla on oikeus hakea tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua päätökseen lisäajasta 14 päivän kuluessa päätökseen tiedoksisaannista.
Mikäli opiskeluoikeus Vaasan ammattikorkeakoulussa on alkanut 1.8.2015 jälkeen, opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palautusta ammattikorkeakoulun sisäisesti ilman erillistä hakumenettelyä sähköisellä hakulomakkeella, riippumatta opiskeluoikeuden menettämiseen johtaneista syistä.
Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeusaikaa jäljellä ja tutkinnon suorittaminen loppuun on mahdollista kohtuullisessa ajassa. Opiskelijalla tulee olla realistinen suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi.
Palautus voidaan myöntää enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan, mikäli opiskelija on käyttänyt tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan (normi + yliaikakaudet).
Mikäli puuttuvien opintojen määrä suhteessa käytettävissä olevaan opiskeluoikeusaikaan on suuri, voi opiskelija suorittaa opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti.
Jos opiskeluoikeus on alkanut ennen 1.8.2015, opiskelijan tulee hakea palautusta erillishaun kautta Opintopolussa (uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus). Erillishaun valintaperusteista määrätään erikseen.
Opiskeluoikeuden palautusta tulee hakea opiskeluoikeuden voimassaoloaikana. Opiskeluoikeuden palautusta haetaan sähköisellä lomakkeella (1.8.2015 jälkeen alkanut opiskeluoikeus) ja sen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu (A1440/2014). Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika kuluttaa opiskelijan poissaolokausia, mikäli opiskelijalla on poissaolo-oikeutta jäljellä. Opiskeluoikeus palautetaan aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on saapunut. Opiskelijalla on oikeus hakea tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Opinto-ohjaaja päättää opiskeluoikeuden palauttamisesta. Päätös opiskeluoikeusajan palauttamisesta on tehtävä kuukauden sisällä siitä, kun opiskelija on maksanut käsittelymaksun.
Opiskeluoikeus voidaan palauttaa samaan tai vastaavaan koulutukseen, jossa aikaisempi opiskeluoikeus on ollut.
Toisessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tutkintokoulutuksen opiskeluoikeuden omannut opiskelija voi hakea yhteis- tai erillishaussa opiskeluoikeutta Vaasan ammattikorkeakoulussa opintojen loppuun saattamiseksi.
Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on läsnä olevana. Mikäli opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä eikä ilmoittaudu poissaolevaksi, hän menettää opiskeluoikeuden. Opiskeluoikeuden menettämisestä ilmoitetaan maahanmuuttovirastolle.
Opintojen suorittaminen
VAMKin opintojen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa tarpeensa mukaista ohjausta suorittaakseen tutkinnon tavoiteajassa. Tavoitteena on hyvinvoiva ja ammattinsa osaava yksilö, joka työllistyy koulutustaan vastaavaan tehtävään. Opiskelijalla on oikeus opintojen ohjaukseen koko opintojensa ajan. Opiskelijan velvollisuus on ottaa vastuu opintojensa edistymisestä ja osallistua opintojen ohjaukseen. Ryhmäohjaajan käsikirjassa on määritelty miten ohjaus VAMKissa tapahtuu.
Vaasan ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten opetussuunnitelmat koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä. Koulutukset jakautuvat suuntautumisvaihtoehtoihin, joissa osa ammattiopinnoista suuntautuu koulutuksen perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen. Ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on otettu huomioon laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/94 ja 564/94) sekä direktiivi 2013/55/EU.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö.
Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan opintojaksoina, jotka ovat opintojen ja opetuksen perusyksikköjä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Koulutuksen opetussuunnitelman opintojaksokuvauksissa kuvataan kunkin opintojakson nimi, laajuus opintopisteinä, tavoitteet, käsiteltävä asiasisältö, esitiedot, opiskelu- ja arviointimenetelmät, oppimateriaali, opetuskieli sekä toteutusajankohta. Jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opiskeluohjelman, jota päivitetään jatkuvasti.Koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyy rehtori johtoryhmäkeskustelun perusteella.
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Näissä tapauksissa opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päätöksen tekee opinto-ohjaaja.
Jos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalla ei ole aiemmissa opinnoissa osoitettua toisen kotimaisen kielen kielitaitoa, hän voi halutessaan osoittaa sen seuraavin tavoin:
1. suorittamalla yleisen kielitutkinnon (YKI taso 3 tyydyttävä taito, YKI taso 4 hyvä taito)
2. valtionhallinnon kielitutkinnon suorittaminen
3. Suorittamalla noin 22,5 opintopisteen laajuiset, korkeakoulutasoiset opinnot kyseisessä oppiaineessa (tyydyttävä kielitaito) tai vähintään noin 52,5 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoisten opintojen suorittaminen kyseisessä oppiaineessa (hyvä kielitaito).
Jos YAMK- opiskelija opiskeluaikanaan suorittaa toisesta kotimaisesta kielestä YKI- tutkinnon tai valtionhallinnon kielitutkinnon, sitä ei merkitä YAMK- todistukseen, koska se ei ole opintojen yhteydessä suoritettu.
Lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että ylempään amk-tutkintoon johtavien opintojen aikana asetuksen mukainen ns. virkamiesruotsin tai -suomen pätevyys osoitettaisiin suorittamalla alemman AMK- tutkinnon ko. kielen opintojakso.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Edellä mainitun toisen kotimaisen kielen kielitaidon arvosana-asteikko on jäljempänä tässä luvussa. Kieltenopetuksen käytännöissä ja todistusmerkinnöissä noudatetaan valtakunnallista suositusta.
Ammattikorkeakoulun kieliopintojen vastaavuus liittyy kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6§ kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen osaamisen taso hyvä vai tyydyttävä. Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti ammattikorkeakoulun arvosanat 1-3 vastaavat lain 424/2003 edellyttämän kielitaidon arvioinnissa sanallista arvosanaa tyydyttävä ja arvosanat 4- 5 arvosanaa hyvä.
Opiskelija voi saada vapautuksen kieliopinnoista, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, tai opiskelijalla on asiantuntijan toteama vakava lukihäiriö. Vapautettavan opintojakson tilalle tulee suorittaa vastaava määrä muita kieliopintoja.
Oikeus suorittaa tutkintoon johtavia opintoja sekä saada suoritusmerkintöjä on vain läsnä olevalla opiskelijalla. Opiskelija ilmoittautuu opiskelijan työpöydällä Pakissa jokaiselle opintojaksolle, jolle hän aikoo osallistua ja jonka hän aikoo suorittaa. Erillisilmoittautumisista ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.
Opiskelijat hyväksytään opintojaksoille ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Ilmoittautuminen voidaan hylätä, mikäli kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on jo suoritettu.
Opintojaksokuvaukset ovat Pepissä, jossa kerrotaan opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, opintojakson suoritustavat, suoritusten uusintamahdollisuudet sekä arviointiperusteet. Lisäksi sovitaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Suoritusten uusintamahdollisuudet tulee käydä läpi ensimmäisellä kontaktikerralla ja Pepissä määritellyn menettelytavan mukaisesti.
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutuksen kielellä. Koulutuksen kielestä voidaan sallia poikkeus, esimerkiksi opiskelijan suorittaessa kaksoistutkintoa, tai työn toimeksiantajan tarpeen perusteella. Lisäksi edellytyksenä on, että työlle löytyy sopiva ohjaaja. Lopullisen päätöksen tekee tutkinnosta vastaava taho (koulutus- ja tutkimuspäällikkö).
Opinnäytetyö tehdään voimassa olevan opinnäytetyöohjeen mukaisesti.
Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä kirjoitetaan kypsyysnäyte koulutuksen kielellä tai yksikön opinto-ohjaaja voi sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä.
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmiin kirjattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikriteereitä tarkennetaan opintojakson toteuttamissuunnitelmassa ja opettaja kertoo ne opiskelijoille opintojakson toteutuksen alkaessa. Opintojakson opettaja vastaa siitä, että arviointi kirjataan Peppiin viimeistään yhden kuukauden (neljän työviikon) kuluessa suorituspäivästä, tai oppimistehtävän/ opinnäytetyön annetusta palautuspäivämäärästä. Mikäli opintosuorituksen arviointi viivästyy, toteutuksen opettaja tai opinnäytetyöstä vastaava ohjaaja tiedottaa opiskelijaa.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan suullisten tai kirjallisten suoritusten, näyttöjen, harjoitustöiden tai muiden luotettavien menetelmien avulla.
Arvosana-asteikko seuraava: erinomainen (5), erittäin hyvä (4) hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1) tai seuraava: hyväksytty/ hylätty.
Opintojakson suorituksen arvioi suoritukset vastaanottanut opettaja. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan ammattikorkeakoululain (932/2014) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (1129/2014) mukaista menettelyä.
Saamaansa selvitykseen ja arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa arvosanan julkaisemisesta. Opettajan oikaisupyyntöön antamaan kirjalliseen selvitykseen tyytymätön opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan selvityksen asiasta. Oikaisupyyntö tulee toimittaa opintotoimistoon tutkintolautakunnalle osoitettuna. Tutkintolautakunta ottaa asian käsittelyyn 30 päivän kuluessa oikaisuhakemuksen saapumisesta lukuun ottamatta heinäkuuta. Tutkintolautakunta valmistelee päätöstään hankkimalla lausuntoja ja selvityksiä. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. Tutkintolautakunnalla on oma ohjesääntö.
Opintojakson hylätty suoritus voidaan uusia enintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opintojaksototeutuksen Peppiin merkitystä päättymispäivästä laskettuna. Opiskelijalla on oikeus uusia hyväksytyn opintojaksototeutuksen arvosanaa yhden kerran vuoden kuluessa opintojakson Peppiin merkitystä päättymispäivästä laskettuna. Uusintatavasta päättää opintojakson opettaja. Uusintayrityksen epäonnistuminen ei alenna alkuperäistä arvosanaa.
Mikäli arviointi perustuu sellaiseen suoritustapaan, joka ei ole arviointimenetelmänsä puolesta toistettavissa (esimerkiksi, pari- tai ryhmätentti, laaja harjoitustyö), opiskelijalla ei ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa.
Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksototeutukselle uudelleen, mikäli opiskelija ei saa opintojaksoa suoritettua hyväksytysti uusintayrityksistä huolimatta, tai toteutuksen päättymisestä on kulunut yli vuosi.
Sosiaali- ja terveysalalla koulutus- ja tutkimuspäällikkö tai opinto-ohjaaja voi perustellusta syystä myöntää ylimääräisen uusintayrityksen tilanteissa, joissa opintojaksolle uudelleen ilmoittautuminen hidastaisi merkittävästi sosiaali- ja terveysalan käytännön harjoittelun suorittamista.
Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta opintosuoritusrekisteristä, eikä niiden laajuutta, arviointiasteikkoa tai suorituspäivämäärää muuteta jälkikäteisesti. Opintojakson arviointiperusteet ilmoitetaan opintojaksokuvauksessa.
Hyväksytysti suoritetun opintojakson toteutukselle ei voi ilmoittautua uudelleen.
Opinnäytetyön arvosanaa ei voi korottaa.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osoitettava saavuttaneen opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet. Aikaisempien opintojen vastaavuuden arviointi perustuu koulutuksen opetussuunnitelmaan, jolloin vastaavuudella tarkoitetaan opintojen vastaavuutta tasoltaan, tavoitteiltaan, osaamisalueeltaan ja sisällöltään.
Vastaavuuden arvioinnissa käytetään opiskelijan toimittamia kirjallisia todistuksia tai opiskelijan antamia näyttöjä. Opettaja määrittelee näyttötavan ja arvioi näytön samoilla arviointikriteereillä kuin opintojakson muunlaisenkin suorituksen.
Mikäli avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittanut tulee valituksi ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksiluetaan kunkin koulutuksen opintojen sisältöjen mukaisesti.
Vastaavien korkeakouluopintojen hyväksilukupäätökset tekee opinto-ohjaaja kirjallisen hakemuksen ja esityksen perusteella. Päätös tehdään kuukauden kuluessa anomuksen jättämisestä opiskelijapalveluihin. Hyväksilukua haetaan alkuperäisellä todistuksella.
Opiskelija voi hakea oikaisua yksikön opinto-ohjaajan päätöksestä tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut henkilökohtaisesti mahdollisuus saada päätös tietoonsa. Oikaisuvaatimus toimitetaan opiskelijapalveluihin, joka toimittaa sen tutkintolautakunnalle. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.
Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää pääsääntöisesti opetussuunnitelman mukainen määrä opintoja.
Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on ohjeistettu erillisellä toimintaohjeella.
Valmistuakseen opiskelijan tulee anoa valmistumista opiskelijan työpöydällä (VALO- palvelu) ja vastata samalla AVOP-palautekyselyyn. Anomus tulee jättää opiskeluoikeuden ollessa voimassa ja läsnäolevana. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelman osaamisvaatimusten mukaiset opinnot.
Valmistumisanomuksen jätettyään, opiskelija ei voi vaatia oikaisua tutkintoon sisältyvien opintojen arviointiin ilman, että valmistuminen lykkääntyy.
Valmistumisanomuksen jätettyään, opiskelija ei voi ilmoittautua uusille opintojaksoille tutkinto-opiskeluoikeudessa.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanoja.
Valmistumisen jälkeen tutkintotodistus kirjoitetaan uudelleen ainoastaan tilanteessa, että opiskelijan henkilötunnus, sekä etu- tai sukunimi tai molemmat ovat muuttuneet.
Lukuvuoden valmistumispäivistä päätetään erikseen jokaiselle lukuvuodelle.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on
• osallistuttava koulutuksen opintojaksojen työmuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan
• suoritettava opetussuunnitelmassa ilmoitetut opintojaksot, jotka arvioidaan siten kuin edellä on määritelty
• suoritettava harjoittelu
• tehtävä opinnäytetyö sekä
• suoritettava kypsyysnäyte.
Tutkintotodistuksen allekirjoittaa rehtori sähköisesti. Opiskelija saa tutkintotodistuksen liitteineen sähköisesti varmennettuna. Tutkintotodistus arkistoidaan sähköisessä muodossa.
Tutkintotodistuksesta ja sen liitteistä käyvät ilmi tutkinnon, koulutuksen ja tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdon nimi, nimike, jota tutkinnon perusteella voi käyttää, opiskelijan suorittamat opintojaksot, niiden laajuudet ja arvosanat, kielitaito, opinnäytetyön nimi ja kypsyysnäytteen kieli. Kaikki tutkinnon suorittaneet saavat myös englanninkielisen Diploma Supplement -todistuksen.
Erinäisiä määräyksiä
Vaasan ammattikorkeakoulu voi yksikön johtajan määräyksestä velvoittaa opiskelijan esittämään kohtuullisen ajan sisällä huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esim. opettajan tai harjoittelun ohjaajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden alaisena tai huumeista riippuvaisen toimiminen:
- Vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai
- Vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta tai
- Vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai
- Merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä
Päätöksen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tekee yksikön johtaja. Huumausainetestiin on mentävä välittömästi, mutta viimeistään pyyntöä seuraavan päivän kuluessa. Huumausainetestaukset toteutetaan opiskeluterveydenhuollon kautta. Ammattikorkeakoulu vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Vilppi tenteissä ja näytöissä on kielletty ja tilaisuuden valvoja voi harkintansa mukaan pyytää opiskelijaa poistumaan tenttitilaisuudesta. Myös harjoitustehtävien, opinnäytetöiden ja muiden valmiiden aineistojen kopiointi omaksi suoritukseksi on kiellettyä. Opintosuoritus hylätään, jos näyttö vilpistä on riittävä. Ennen asian ratkaisua on opiskelijalle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.
Vaasan ammattikorkeakoulussa sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä.
Vilppiprosessista ohjeistetaan opiskelijaa ja henkilökuntaa erillisellä ohjeella. Lukuvuosimaksuvelvollisella opiskelijalla vilpin vaikutuksesta apurahaan säädetään erikseen apuraha- ja maksuohjeessa.
Vilpin vakavuudesta riippuen seuraamukset ovat:
- yksikön johtajan kirjallinen huomautus,
- rehtorin varoitus tai
- ammattikorkeakoulun hallituksen tekemä päätös opiskelijan erottamisesta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi. Ammattikorkeakoulun hallituksen tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Opiskelijan määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 39 §).
Tämä tutkintosääntö on voimassa 1.8.2024 lähtien.
