Kieliopintojen tavoite ja laajuus
Ammattikorkeakoulun kieliopintojen tavoite on antaa opiskelijalle riittävän hyvä kielitaito ammatin ja työelämän kielenkäyttötilanteisiin. Tavoitteena on myös, että opiskelijat ymmärtävät kieli- ja viestintätaitojen merkityksen työelämässä.
Kieliopintojen laajuus on 11 – 19 opintopistettä ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Pakollisia kieliopintoja ovat viestinnän, englannin ja ruotsin opintojaksot. Omaan koulutukseesi kuuluvista kieliopinnoista löydät tarkempaa tietoa opsistasi.
Lukivaikeus
Mikäli opiskelijalla on lukivaikeuksia, on suositeltavaa, että hän ilmoittaa siitä opettajalle ja esittää asiantuntijan lausunnon tilanteestaan ennen opintojakson alkua, jotta opettaja voi ottaa tämän huomioon arvioinnissa ja opintojakson suorituksessa. Jos opiskelijalla on todettu lukivaikeus on hän oikeutettu esim. lisäaikaan tenttiä suoritettaessa tai täydentämään tenttisuoritusta suullisesti.
Mikäli opiskelija epäilee, että hänellä on lukivaikeuksia, mutta niitä ei ole asiantuntija todentanut, opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä oman yksikön opinto-ohjaajaan, jonka kanssa sovitaan jatkotoimista.
Lue lisää esteettömästä opiskelusta
Hyväksilukeminen
Anomus hyväksilukemisesta tehdään eAHOT -palvelun kautta opiskelijan työpöydällä. Hakemuksen käsittelijäksi valitaan yksikkösi opinto-ohjaaja. Hakemuksen liitteinä tulee olla tarvittavat todistukset aiemmin suoritetuista kieliopinnoista.
Kielitaidon osoittaminen ammattikorkeakouluopinnoissa
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Koulusivistyskieli perustuu suomalaiseen perus- tai lukiokoulutukseen, jossa opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieleksi määritellään se kieli, jolla opiskelija on käynyt peruskoulun ja lukion, ja josta hänellä on päättötodistuksessaan hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Jos lukio on suoritettu eri kotimaisella kielellä kuin peruskoulu, koulusivistyskieli määrittyy lukio-opintojen perusteella.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä tai ulkomailla voi kirjoittaa kypsyysnäytteen koulutusohjelman kielellä.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli viittaa kieleen, jolla opiskelija on suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskieli (suomi/ruotsi) todetaan siten suomalaisen peruskoulun/ lukion päättötodistuksen perusteelta. Koulusivistyskieli ei määräydy toisen asteen ammatillisen perustutkinnon kautta, vaan näissä tapauksissa tulkinta tehdään äidinkielen oppimäärästä peruskoulussa.
Koulusivistyskieli voidaan määrittää myös suomalaisen ylioppiastutkinnon perusteella, mikäli suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa arvosana on vähintään magna cum laude approbatur.
Kansainväliset ylioppilastutkinnot IB, EB ja Reifeprüfung eivät määrittele kouluvistyskieltä. Mikäli opiskelijalla ei ole Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion päättötodistusta, koulusivistyskieli on tällöin muu kuin suomi/ruotsi.
Toinen kotimainen kieli
Toisen kotimaisen kielen osalta tutkintotodistukseen merkitään sanallinen arvosana (hyvä/tyydyttävä) valtioneuvoston asetuksen suomen ja ruotsin kielen osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) mukaisesti. Kirjallinen ja suullinen kielitaito arvioidaan erikseen. Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti ammattikorkeakoulun arvosanat 1-3 vastaavat lain 424/2003 edellyttämän kielitaidon arvioinnissa sanallista arvosanaa tyydyttävä ja arvosanat 4-5 arvosanaa hyvä.
Toinen kotimainen kieli on joko ruotsi tai suomi riippuen opiskelijan koulusivistyskielestä.
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen osaaminen osoitetaan ruotsin kielessä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, toinen kotimainen kieli on siinä tapauksessa suomi. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla opiskelija on suorittanut peruskoulun ja lukion.
Tutkintotodistuksen merkintä korvaa erillisen kielitodistuksen.
Vapautus kieliopinnoista
Opiskelija voi saada vapautuksen kieliopinnoista, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, tai opiskelijalla on asiantuntijan toteama vakava lukihäiriö.
Vapautettavan opintojakson tilalle tulee suorittaa vastaava määrä muita kieliopintoja. Vapautusta haetaan eAHOT -palvelussa opiskelijan työpöydällä, valitse käsittelijäksi yksikkösi opinto-ohjaaja.
